Olen neljännesriippumaton

Saavutin elokuussa rajapyykin. Ennustettu osinkotuloni seuraavan 12 kuukauden aikana ylitti 4800 € eli kuukautta kohden osinkoja verojen maksamisen jälkeen tulisi 400 €. Tämä ennuste siis olettaa, että:

  1. En osta tai myy osakkeita seuraavan vuoden aikana
  2. Yksikään omistamani yritys ei nosta tai laske osinkoaan
  3. Dollarin kurssi pysyy nykytasolla

Toki tiedän jo nyt, että mikään näistä oletuksista ei pidä paikkaansa. Suunnittelen ostavani osakkeita säännöllisesti myös seuraavan vuoden aikana.  Suuri osa omistuksistani todennäköisesti jatkaa osinkojensa nostamista ensi vuonnakin (samalla osa pitää osinkonsa samana ja jotkut saattavat sitä leikatakin). Valuuttakurssien kehitystä ei voi ennustaa, mutta tuskinpa nekään stabiilina vuotta pysyvät.

400 € kuukaudessa on silti ihan riittävän hyvä ennuste käytettäväksi arvioitaessa seuraavan vuoden osinkotuloja. Tämä rajapyykki sai minut pohtimaan mihin kyseinen summa riittää.

Olen arvioinut, että muutaman vuoden kuluttua saisin välttämättömät menoni katettua noin 1600 eurolla kuukaudessa. Tämä summa tosin kattaisi vain peruselämisen eikä matkustamiseen ja muuhun luksukseen jäisi juurikaan rahaa. Alkuvuoden 2018 aikana kuluni ovat olleet reilut 2100 € kuukaudessa, mutta rahaa on kulunut välttämättömien menojen lisäksi myös matkusteluun, harrastusvälineisiin ynnä muuhun. Toki haluan käyttää rahaa näihin asioihin myös taloudellisesti riippumattomana, mutta pakollisten kulujen kattaminen on ehdoton ja ensimmäinen minimitavoite, jotta kyseistä termiä voi edes käyttää. Suunnittelen myös sellaista vaihtoehtoa, että luopuisin autostani ainakin kokeiluluontoisesti kun muutan ensi vuonna uuteen asuntoon. Kuukausikuluni tietysti laskisivat huomattavasti, jos en omista autoa. Hieman tosin arveluttaa, että olenko valmis luopumaan siitä liikkumisen vapaudesta, jonka oma auto antaa. Vaa’an vastakkaisilla puolilla painavat liikkumisen vapaus ja taloudellinen vapaus. Kokeilemalla viimeistään selviää, kumpaa arvostan enemmän.

Edellä mainituilla oletuksilla voi todeta, että olen nyt neljännesriippumaton. Voisin siis lomailla huoletta yhden kvartaalin vuodesta. Tai pitää palkatonta vapaata reilun viikon joka kuukausi. Ja tämän lomailun lisäksi työajallakin tarvitsisi tienata vain kulutuksen verran. Tai sitten voisin jatkaa töitä normaaliin tapaan, kuluttaa kaiken palkkani ja silti säästää neljäsataa kuukaudessa. Ajatteli asiaa miten päin vain, tämän kokoinen passiivinen tulo antaa jo hieman taloudellista liikkumavaraa.

Toisaalta matka aitoon taloudelliseen riippumattomuuteen on vielä pitkä. Tähänkin asti pääseminen on vaatinut 8 vuotta säännöllistä osakesäästämistä. On myös todennäköistä, että lähivuosina koetaan jonkinlainen korjaus pörssikursseissa, koska nousukausi osakemarkkinoilla on jatkunut poikkeuksellisen pitkään. Talousromahdus tarjoaisi hyviä ostopaikkoja, mutta todennäköisesti johtaa myös siihen, että monen omistamani yrityksen tulokset huononevat ja osinkoja leikataan. Mahdollinen skenaario on sekin, että varsinaista romahdusta ei tule, mutta edessä on pitkittynyt ja aneeminen nollatuottojen aika tai loivempi laskukausi osakemarkkinoilla. Mutta tulevaisuutta ei kannata liikaa ennustaa – kun elää niin näkee.

Tällä hetkellä en tiedä, onko mitään syytä edes tavoitella kovin kiireellä sitä, että tulot kattavat 100 % pakollisista menoista. Jotenkin en usko, että lopettaisin työntekoa kokonaan kovin pian, vaikka saavuttaisin tuon rajan. Tällä hetkellä mielessä oleva tavoite on ottaa reilun pituinen sapattivapaa ja sen jälkeen työskennellä mahdollisesti osa-aikaisesti tai kausiluontoisesti. Ja sehän ei vaadi täydellistä taloudellista riippumattomuutta.

Osingot – Elokuu 2018

Pitkä ja kuuma kesäkin loppuu aikanaan. Syksyn saapuminen ei harmita, sillä hieman viileämmät säät tuntuvat vaihteeksi mukavilta. Edessä oleva työvuosi (työvuori) hirvittää jonkin verran, mutta käyn sen kimppuun päivä kerrallaan ja yritän olla stressaamatta liikaa.

Positiivista on se, että kesän jälkeen saan palautettua harrastuksiin tietyn arkirutiinin ja viikkorytmin. Tavoitteena on syksyn mittaan harrastaa aerobista liikuntaa 2-3 kertaa viikossa ja käydä lisäksi salilla pari kertaa viikossa. Vaikka töissä onkin jatkuva kiire niin siitä huolimatta liikkumiselle pitää järjestää aikaa.

Mutta mennäänpä sitten itse asiaan eli osinkoihin. Elokuussa ei hätyytelty ennätyksiä, mutta kyllä tilille sentään muutama taala tipahti. Alla osingot euroiksi muunnettuna ja ennen veroja:

 

Caterpillar, Inc. – 22,30 €

Deere & Company – 17,87 €

Main Street Capital Corporation – 20,04 €

Realty Income Corporation – 9,86 €

Omega Healthcare Investors, Inc. – 98,61 €

PetMed Express, Inc. – 14,28 €

Procter & Gamble Company – 28,36 €

Praxair, Inc. – 10,15 €

AT&T Inc. – 56,12 €

 

9 omistustani maksoi osinkoja kuukauden aikana ja yhteensä netto-osingot verojen jälkeen olivat 206,80 €.

Ei mikään huima kuukausi, mutta silti yli kaksisataa euroa. Sellainen mahdollisuus on olemassa, että alle kahdensadan kuukausiosinkoja en tule enää näkemään.

Vuodeksi 2018 asettamastani osinkotavoitteesta 4500 € on koossa elokuun jälkeen 70,19 % (3158,41 €). Koska jäljellä on enää neljä kuukautta, se tarkoittaisi lähes 340 euron keskiarvoa viimeisille kuukausille. Lähelle päästään, mutta tavoite on ehkä hieman liian kova saavutettavaksi. Katsotaan, miten käy!

Tulot ja menot – Heinäkuu 2018

Tuli vihdoin kaivettua heinäkuun tiliotteet esiin. Kuten jo kesäkuun tilannetta ynnäillessäni arvelin, ne eivät olleet mitenkään erityisen kaunista katseltavaa. Mutta kesälomalla rahaa tuppaa kulumaan vähän normaalia enemmän.

Tulot

Palkka – 3333 €

Osingot – 299 €

Muut – 200 €

 

Menot

Vuokra – 900 €

Asuntosäästö – 1532 €

Muut – 1443 €

 

Kustannuksissa näkyy Ranskaan suuntautunut lomamatka ja se, että kotimaassakin matkustelin normaalia enemmän. Asuntosäästöön laitoin myös selvästi normaalia kuukautta enemmän rahaa, sillä maksettavaksi erääntyi rakenteilla olevaan asuntooni tilattuja lisäoptioita. Tulopuolella sektorissa ”muut” on syntymäpäivälahjaksi saamani 200 €.

Jos asuntosäästöä ei oteta huomioon, kulutin heinäkuussa enemmän kuin tienasin. Saldona -43 €. Jos taas huomioidaan asuntosäästö, niin tuloksena oli 1489 €.

Heinäkuun tuloista säästöön jäi siis 0 % ja asuntosäästö mukaan laskettuna 38,9 %. Jälkimmäinen lukema lienee olennaisempi, mutta sekään ei anna syytä hurraa-huutoihin. Kuvassa on säästöprosenttini kuukausittain koko vuoden ajalta asuntosäästö mukaan laskettuna:

2018 yhteensä: 48,6 % (tulot 31 010 €, menot 15 086 €).

Viime aikoina kuukausikulutus (vuokra + muut kulut) on pyrkinyt kahden tuhannen euron tuntumaan ja usein jopa sen yläpuolelle. Tavoitteena olisi saada kulut pitkällä tähtäimellä pysymään ennemmin 1700 – 1800 euron haarukassa, mutta se tuntuu olevan ainakin nykymenolla haastavaa. Varsinkin autoilusta aiheutuvat kustannukset ovat viime aikoina harmittaneet. Elokuussa olen saanut vinguttaa pankkikorttia taas autokorjaamolla (toista kertaa tänä vuonna) ja lisäksi syksyn mittaan on ohjelmassa vuosihuolto ja katsastus. Pitää harkita tosissaan julkisen liikenteen käyttäjäksi ryhtymistä, vaikka se suuresti arvostamaani vapautta – tässä tapauksessa liikkumisen vapautta – jossain määrin vähentäisikin.

Huonoja ohjeita epäonniselle sijoittajalle

Kauppalehden keskustelupalstalle ilmestyi muutama viikko sitten keskusteluketju, jonka avaaja kertoi epäonnisesta sijoitusurastaan. Kokonaistappiota oli muutamassa vuodessa kertynyt 55 000 €. Erikoista oli se, että strategiana ei edes ollut kaiken laittamista yhden kortin varaan vaan aloittaja oli jopa hajauttanut sijoituksiaan – tosin pitkäjänteisyyden puute tarinasta hieman paistoi.

Eipä siinä mitään, kaikille voi osua huonoa tuuria. Aloitusviestiä suurempaa ihmetystä tarjosivat kuitenkin vastaukset, joista löytyi melkoisia neuvoja. Joukkoon mahtui perinteisiä yhdellä kortilla lotossa voittaneita (tai hävinneitä) ja hurjia vuosituottoja hehkuttavia treidareita, mutta lisäksi esiintyi paljon seuraavia ohjeita:

  • Kannattaa sijoittaa vain suomalaisiin yrityksiin, koska niiden toiminta ja markkinat ovat tuttuja
  • Aseta stop-loss raja rajoittaaksesi yhdestä heikoksi osoittautuvasta osakkeesta koituvia tappioita
  • Sijoituksia pitää olla rajallinen määrä, jotta niitä ehtii seuraamaan

En ole samaa mieltä yhdenkään ohjeen kanssa.

Ensimmäinen näistä ohjeista on tietysti ilmiselvintä häränpaskaa. On pelkkää harhaa, että sijoittaja tietäisi yrityksen toiminnasta ja tilanteesta enemmän siksi, että nimi on tuttu ja pääkonttori sattuu sijaitsemaan samassa maassa missä hän itse asuu. Suurella osalla suomalaisia pörssiyrityksiä päämarkkinat sijaitsee kuitenkin Suomen ulkopuolella. Ilman sisäpiiritietoa, mitään etua näennäisellä ”yrityksen tuntemisella” ei voi saavuttaa.

Stop-lossin idea on, että myyt sijoituksen pois, jos ennalta määritelty tappioprosentti ylittyy. En pidä tätäkään järkevänä, sillä jossain tapauksessa reilu hinnan lasku voi olla myös hyvä tilaisuus ostaa lisää kyseistä osaketta. Tämä riippuu tietysti yrityksen tilanteesta ja kurssilaskun syystä. Automaattista stop-lossia en ole koskaan käyttänyt, enkä aio käyttää jatkossakaan. Moni sijoitukseni on jossain vaiheessa kyykännyt, mutta noussut laskun jälkeen korkeammalle tasolle.

En usko, että omistusten tarkalla seuraamisella saavuttaa ylituottoja tai varsinkaan mitään järkevää vastinetta siihen kuluvaan aikaan nähden. Ostotilanteessa analysoin yritystä, mutta kun olen ostopäätöksen tehnyt niin yritys oletettavasti pyörii, vaikka en sitä juuri seuraakaan. Salkussani on paljon osakkeita enkä todellakaan selaile kaikkien (=yhdenkään) tulosraportteja ja osavuosikatsauksia. Minulla on muutakin tekemistä. Vaikka olisikin kärppänä paikalla lukemassa kaikki uusimmat uutiset, niiden vaikutus on jo realisoitunut pörssikurssiin ennen kuin ehtii sormeaan liikauttaa. Toiminta olisi siis joka tapauksessa reaktiivista. Jos julki tulleen tiedon perusteella aikoo osakkeen myydä tai ostaa sitä lisää, sen ehtii tehdä ihan hyvin seuraavanakin päivänä – tai sitä seuraavana. Oma tapani onkin se, että pyrin vilkaisemaan salkkuuni päivittäin tai lähes päivittäin. Jos jollain osakkeella on prosenteissa kaksinumeroisia tai lähes kaksinumeroisia miinus- tai plus-lukemia taulussa, niin pyrin selvittämään, mistä kurssireaktio johtuu. Jos syytä on, myydä tai ostaa ehtii yön yli asiaa harkittuaan.

Oma vinkkini olisi tämä: osta ja istu sen jälkeen käsiesi päällä – kyllä se myyntinappi toimii, vaikka sitä ei koko ajan testailekaan.

(PS. Edellä mainittukin voi olla huono vinkki epäonniselle sijoittajalle.)

Osingot – Heinäkuu 2018

Kesäloma on vietetty ja pakko todeta, että loma teki hyvää. Pari lisäviikkoakin olisi mennyt helposti. Aika paljon tuli vain vetelehdittyä kotona tekemättä yhtään mitään järkevää, mutta lomaan kuului myös matkustelua kotimaassa ja ulkomailla. Kulttuuria ja liikuntaakin ohjelmaan mahtui sopivasti. Se tuli kuitenkin taas huomattua, että vaikka viihdyn hyvin ihan pelkästään laiskotellessakin, se käy pidemmän päälle aika tylsäksi.

Töihin paluu on sujunut yllättävän kivuttomasti ja ensimmäiset päivät on mennyt töissä melko nopeasti ja ilman stressailua. Ensi viikolla tahti todennäköisesti kiristyy – saapa nähdä, miltä sitten tuntuu.

Nyt kuitenkin katsotaan, millaiset osingot heinäkuulta kilahti tilille. Alla siis viime kuun aikana maksetut osingot euroiksi muunnettuna ja ennen veroja:

 

B&G Foods, Inc. – 63,34 €

General Electric Company – 4,64 €

Coca-Cola Company – 41,80 €

Macy’s Inc – 32,37 €

Main Street Capital Corporation – 19,54 €

Realty Income Corporation – 9,58 €

Patterson Companies, Inc. – 26,66 €

Pepsico, Inc. – 11,95 €

Sotherly Hotels Inc. – 52,44 €

Seagate Technology PLC – 53,64 €

T. Rowe Price Group, Inc. – 12,63 €

VEREIT, Inc. – 29,47 €

W.P. Carey Inc. REIT – 43,71 €

 

13 omistustani maksoi osinkoja kuukauden aikana ja yhteensä huhtikuun netto-osingot verojen jälkeen olivat 299,31 €.

Ei ollenkaan huonosti. Etukäteen arvioin kuukauden osinkopotin olevan vain hieman yli 200 €, joten odotukset ylittyivät reippaasti. Vuoden takaiseen verrattuna osinkosumma kasvoi yli 120 €.

Vuodeksi 2018 asettamastani osinkotavoitteesta 4500 € on koossa kesäkuun jälkeen 65,59 % (2951,61 €). Tavoite on yhä saavutettavissa.

Tulot ja menot – Kesäkuu 2018

Aikaisemmin tuli jo todettua, että kesäkuu oli jälleen erinomainen kuukausi osinkojen puolesta. Tutkitaanpa nyt kirjanpidosta, mille tasolle muut tulot ja menot asettuivat ja paljonko kesäkuussa jäi säästöön.

Tulot

Palkka – 4632 €

Osingot – 485 €

 

Menot

Vuokra – 900 €

Asuntosäästö – 875 €

Muut – 1043 €

 

Tulot olivat osinkojenkin lisäksi hyvät, sillä kesäkuun palkassa oli mukana lomarahat. Menot olivat aivan samalla tasolla toukokuun kanssa. Ajoneuvoveroon upposi noin 270 €, muuten menoissa ei ollut mitään erikoista. Ravintoloihin kului rahaa taas hieman liikaa. Jos kategorian muut menot saisi laskettua tulevaisuudessa noin 800 euron tuntumaan, niin olisin tyytyväinen.

Säästöön jäi 2299 €. Jos mukaan lasketaan asuntoon kiinnitetty säästö (maksueriin säästettävä raha / lainanlyhennyksen osuus) niin säästösumma on 3174 €.

Kesäkuun tuloista säästöön jäi mukavat 44,9 % ja asuntosäästö mukaan laskettuna jopa 62,0 %. Tulos on erittäin hyvä, mutta se saavutettiin normaalia suurempien tulojen ansiosta. Valitettavasti näyttää siltä, että heinäkuussa ei liikuta vastaavissa prosenteissa.

Välikatsaus vuoden 2018 tavoitteisiin

Asetin vuodelle 2018 kolme tavoitetta. Koska puolet vuodesta on jo kulunut, on syytä vilkaista missä tavoitteiden suhteen mennään.

1. Säilytä (mielen)terveys – Tämä on vuodelle 2018 asetetuista tavoitteista tärkein. Omilla toimenpiteillä terveyteen voi tietysti vaikuttaa vain rajallisesti ja se tuli alkuvuodesta koettua – vuosi on toistaiseksi ollut terveyden osalta kaukana optimista. Sairastin useamman kuukauden ärhäkkää tulehdusta, joka aiheutti vähemmän mukavia fyysisiä oireita kuumeilusta ja ripuloinnista lähtien. Tutkimuksissa tuli kevään aikana ravattua urakalla. Tällä hetkellä näyttää kaikeksi onneksi siltä, että kyseessä oli bakteerin aiheuttama tulehdus, joka saatiin viimein taltutettua antibiooteilla. Tilannetta tosin seurataan vielä hetken aikaa. Fyysinen terveys on kuitenkin ainakin toistaiseksi palautunut hyvälle tasolle ja sitä myötä olen saanut nostettua myös liikunnan määrän sairastelua edeltävälle tasolle.

Töissä on ollut stressaava alkuvuosi. Epäonnistumisia on koettu työelämässä monella rintamalla ja edelliseen riesaan yhdistettynä keväällä oli havaittavissa työuupumusta. Jos kesäloman jälkeenkään tässä asiassa ei tapahdu muutosta, pitää tehdä aktiivisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi.

2. Osinkotulot nettona 4500 € – Tästä tavoitteesta on koossa kesäkuun jälkeen hieman alle 60 %. Tiukoille menee, mutta uskon vielä tavoitteen täyttymiseen. Toimettomana ei auta odotella vaan jatkuvaa lisäosinkojen hankkimista uusien ostojen myötä vaaditaan myös loppuvuoden ajan, jotta tavoite täyttyy.

3. Sijoitussalkun koko vuoden lopussa vähintään 150 000 € – Tämän tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi salkun arvon kasvamista lähes 27 000 eurolla vuoden 2018 aikana. Ensimmäisellä puolikkaalla salkun koko kasvoi vähän alle 13 000 €. Toisella puolikkaalla ostoja tulee tehtyä hieman vähemmän, joten tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisäostojen ohella selvää nousua pörssikursseissa (tai vaihtoehtoisesti dollarin vahvistumista). Vaikka tämä virstanpylväs olisi mukavaa vielä tänä vuonna saavuttaa, sen saavuttaminen ei ole omissa käsissä. Parempi tavoite olisi siis ollut lisäostojen tekeminen summalla x vuoden 2018 aikana, jolloin lopputulokseen olisi voinut vaikuttaa paljon enemmän. Tämä muistiin ensi vuoden tavoitteita asetettaessa.

Yhteenvetona vaikuttaa siltä, että minkään tavoitteen kanssa ei olla tässä vaiheessa selvillä vesillä, mutta kaikki ovat vielä saavutettavissa. Odotan jännityksellä, mitä loppuvuosi tuo tullessaan!

Osingot – Kesäkuu 2018

Vihdoinkin kauan odotettu kesäloma on koittanut! Ensimmäiset lomapäivät ovat kuluneet urheillessa, jalkapalloa katsellessa ja myöhään nukkuessa (sekä valvoessa). Pientä kotimaan matkailua tuli myös jo harrastettua. Ylipäätään olen siis lataillut akkuja ja pikkuhiljaa tuntuu siltä, että työasiat eivät pyöri enää mielessä. Nyt nautitaan kesästä ja lomasta seuraavat neljä viikkoa!

Ja mikäs olisikaan mukavampi tapa viettää kesälomaa kuin katsoa, kuinka paljon viime kuun aikana tuli tienattua rahaa tekemättä yhtään mitään. Kuukausittaisten osinkotulojen seuraaminen tuottaa yllättävän paljon mielihyvää, varsinkin silloin kun kehitys on oikean suuntaista. Ei siis muuta kuin asiaan ja katsotaan, miten kesäkuussa kävi. Alla kuukauden aikana maksetut osingot euroiksi muunnettuna ja ennen veroja:

 

Arbor Realty Trust – 57,86 €

AFLAC Inc. – 17,78 €

Cullen/Frost Bankers, Inc. – 17,29 €

Chevron Corporation – 23,82 €

Dominion Energy Inc. – 13,67 €

DowDuPont Inc. – 16,34 €

iShares MSCI Singapore ETF – 14,60 €

iShares MSCI Brazil ETF – 11,39 €

Flowers Foods, Inc. – 13,89 €

iShares China Large-Cap ETF – 27,51 €

GameStop Corporation – 67,40 €

Johnson & Johnson – 15,27 €

Main Street Capital Corporation – 48,17 €

Realty Income Corporation – 9,63 €

Pfizer, Inc. – 29,06 €

Praxair, Inc. – 9,94 €

Southern Company – 38,13 €

Wells Fargo & Company – 10,00 €

Walmart Inc. – 19,97 €

Nokia – 190,00 €

 

20 omistustani maksoi osinkoja kuukauden aikana ja yhteensä netto-osingot verojen jälkeen olivat 485,53 €.

Huh, hieno kuukausi jälleen kerran! Kesäkuu ylitti kaikki ennakko-odotukseni, sillä osinkojen määrä on yli 160 euroa suurempi kuin vuosi sitten. Aikaisempina vuosina kesäkuun osingot ovat myös jääneet toukokuun luvuista jälkeen, mutta nyt tilanne kääntyi toisinpäin. Taas on otettu askeleita oikeaan suuntaan, sillä tämän tasoinen kehitys vuositasolla lisää uskoa siihen, että taloudellinen riippumattomuus on saavutettavissa.

Vuodeksi 2018 asettamastani osinkotavoitteesta 4500 € on koossa kesäkuun jälkeen 58,94 % (2653,30 €). Vuosi on puolivälissä, mutta toisaalta isoimmat osinkokuukaudet ovat nyt takana päin. Esimerkiksi heinäkuulta odotan vain maksimissaan kahdensadan euron osinkoja. Uskon silti saavuttavani tavoitteen.

– Aloita sinäkin matkasi kohti taloudellista riippumattomuutta ja avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin tästä –

Salkkuraportti Q2 / 2018

Vuosi 2018 on puolivälissä. Tarkastelen myöhemmin julkaistavassa tekstissä tämän hetkistä tilannetta vuositavoitteisiini verrattuna, mutta nyt on aika kurkistaa mitä sijoitussalkussa tapahtui toisen kvartaalin aikana.

Salkun kokonaisarvoon vaikutti positiivisesti se, että dollari vahvistui euroon nähden yli 5 % maaliskuun lopun tilanteeseen verrattuna. Sain myös tehtyä mukavasti lisäostoja hyvien osinkojen ansiosta, vaikka säästämisaste ei ollutkaan huimalla tasolla.

Kvartaalin aikana salkkuuni tuli kolme uutta omistusta: GamesStop, Patterson Companies ja Dominion Energy. Kahta ensin mainittua ostin kahteen eri otteeseen. Kaikki näistä yrityksistä ovat pystyneet maksamaan kasvavaa osinkoa viime vuosina, mutta kokevat tällä hetkellä –  toivottavasti tilapäisiä – haasteita tai muutoksia liiketoiminnassaan. Tästä syystä myös arvostus on hyvin houkuttelevalla tasolla.

GameStop on videopeleihin ja elektroniikkaan erikoistunut vähittäiskauppias. Yrityksen tulevaisuutta on jo pitkään ennustettu synkäksi tietokonepelikaupan siirtyessä yhä enemmän verkkoon. GameStop on kuitenkin pitänyt pintansa melko hyvin, vaikka edellä mainittu siirtymä on jo suuressa mittakaavassa tapahtunut. Suuri osa liikevaihdosta tulee myös pelikonsoleiden, oheistarvikkeiden ja käytettyjen pelien myynnistä. GameStop on pyrkinyt yritysostoilla laajentamaan elektroniikka- ja pelimyynnistä myös erilaisten pop-kulttuurin keräilyesineiden myyntiin. Osake on arvotustasoltaan aivan pohjamudissa ja osinkoprosentti on huima 10,43 %.

Patterson Companies on monialayritys, joka on alunperin erikoistunut hammashoidon ja myöhemmin yrityskaupan seurauksena myös eläinlääketieteen diagnostiikka- ja hoitovälineisiin. Yrityksen päämarkkina-alueet ovat Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Myös Pattersonin kasvu on ollut viime aikoina tukkoista ja tätäkin osaketta on tarjolla hyvin kohtuulliseen hintaan. Osinkoprosentti on tällä hetkellä 4,59 %.

Dominion Energy on yhdysvaltalainen energiayhtiö, joka tuottaa ja jakelee sähköä ja maakaasua lähinnä itäisten osavaltioiden alueilla. Yhtiö pyrkii panostamaan jatkossa entistä enemmän uusiutuviin energianlähteisiin nykytrendin mukaisesti. Yritys on tällä hetkellä ostamassa SCANA Corporationia ja yrityskaupan järjestelyt ovat tuoneet osakkeen hintaa alaspäin. Yhtiöllä on kuitenkin yli satavuotinen historia, arvostustaso on nyt kohdillaan ja tämänhetkinen osinko 4,90 %, joten kelpaa minun salkkuuni.

Salkun markkina-arvo heinäkuuhun lähdettäessä on 136 136 €. Nousua huhtikuun alusta kertyi 13,5 % (16 213 €). Portfolio -sivu on päivitetty vastaamaan nykyistä tilannetta.

Ajatuksia listautumisanneista

Kun osakeyhtiö haluaa osakkeensa ensimmäistä kertaa julkisen ja yleisen kaupankäynnin kohteeksi arvopaperipörssissä ja tarjoaa osakkeitaan uusille sijoittajille, järjestetään niin sanottu listautumisanti (Initial Public Offering, IPO). Helsingin pörssissä on ollut parin viime vuoden ajan käynnissä pienimuotoinen listautumisbuumi. Tai ehkä tuo on hieman liioittelua, sillä monen vuoden ajan tätä ennen listautumiset olivat käytännössä nollissa. Toivottavasti nykyinen taso on ennemminkin uusi normaali kuin väliaikainen villitys. On aina positiivista saada lisää julkisesti noteerattuja pörssiyhtiöitä.

En ole viime aikojen listautumisanteihin osallistunut muuten kuin sivustaseuraajan roolissa. Ja samassa roolissa aion pysyä myös vastaisuudessa. Miksi näin? Siihen on oikeastaan useampikin syy, joita avaan tässä tekstissä.

Pörssisykli

Listautumisten määrän kasvaminen on myös yksi tunnetuista pörssikuplan merkeistä. Hyvin tunnettuna esimerkkinä vuosituhannen vaihteen IT-kupla, jolloin varsinkin Yhdysvalloissa pörssiin listautui mitä ihmeellisimpiä yritysvirityksiä, joilla ei ollut mitään edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan. Ja sijoittajat merkitsivät osakkeita hulluina – kaikki meni kuin kuumille kiville. Pörssitrendin huipulla myös vakiintuneempien yritysten omistajien on helpompi rahastaa omistuksensa heille (sijoittajalle ei välttämättä niinkään) hyvään hintaan listautumisen kautta.

Osingonjakopolitiikka

Sijoitusstrategiani on kerätä salkkuun omistuksia, jotka tuottavat tasaista ja mielellään kasvavaa kassavirtaa. Listautuvan yhtiön osingonjakopolitiikasta pörssiyhtiönä ei ole vielä näyttöjä ja mahdollisen voitonjaon toteuttaminen on lupausten asteella.  Mikäli listautunut yritys vaikuttaa pari vuoden pörssitaipaleen jälkeen sopivan strategiaani, se saattaa kyllä myöhemmin päätyä salkkuuni. Ensin kaipaan kuitenkin näyttöjä.

Arvostus

Moni sijoittaja osallistuu listautumisanteihin pikavoittoja tavoitellakseen. Koska yrityksen osakkeilla ei ole aiemmin käyty julkista kauppaa, osakkeen hinnan arvioiminen on haastavaa. Usein listautumisanti on päätynyt ylimerkityksi ja hinta jäänyt sen verran maltilliseksi, että ensimmäisinä pörssipäivinä on nähty reiluja kurssinousuja. Vastakkaisiakin esimerkkejä toki on ja onnistuneenkin alkutaipaleen jälkeen huuma saattaa myös laantua nopeasti. Pikavoittojen tavoittelu ei myöskään kuulu sijoitusstrategiaani.

Vaihtoehdot

Kaikille sijoituksille löytyy vaihtoehtoinen sijoitus. Onko uusi listautuva yritys, vaikkapa Rovio tai Altia, niin ihmeellinen ja ainutlaatuinen sijoitusmahdollisuus, että mitään parempaa vaihtoehtoa ei markkinoilta löydy? Vai tuleeko antiin osallistuttua sen takia, että siitä on kirjoitettu paljon Kauppalehdessä, Twitterissä, sijoitusblogeissa ja keskustelupalstoilla? Näitä kysymyksiä kannattaa myös itseltään kysyä kun harkitsee osakkeiden merkitsemistä listautumisannista. Joskus tarjolla saattaa toki ollakin sellainen yritys, että sen toimialalle tai markkinoille ei pysty sijoittamaan muilla vaihtoehdoilla ja se osuu täydellisesti sijoittajan strategiaan ja salkkuun. Tällaisenkin yrityksen osakkeita voi kuitenkin haalia omistukseensa listautumisen jälkeenkin.

Yhteenvetona todettakoon, että listautumisantien lisääntyminen on kaiken kaikkiaan positiivinen asia. Itse hyppään omistajien kyytiin vasta siinä vaiheessa kun yrityksen pörssitaival on vakiintunut ja osake muuten salkkuuni soveltuu.

Jätä kommentti – Oletko osallistunut tai suunnitteletko osallistuvasi listautumisanteihin? Miksi?