Vuosi 2019 – Lähemmäksi taloudellista riippumattomuutta

Vuosi 2019 on paketissa, joten on hyvä katsoa taaksepäin ja arvioida vuoden onnistumisia ja epäonnistumisia.

Asetin vuoden alussa pari tavoitetta, jotka täällä blogissakin julkaisin. Pitää myöntää, että mielenkiinto tavoitteiden suhteen ei pysynyt ihan läpi vuoden huipussaan. Joitain oikean suuntaisia asioita tuli kuitenkin tehtyä. Seuraavassa tavoitteet ja tulokset.

Osinkotulot nettona 5600 €  – Vuosi sitten kirjoitin vielä kuukausittain osinkoraportteja, joissa julkaisin jokaisen kuukauden aikana saamani osingon bruttomääräisenä ja koko kuukauden netto-osingon (= brutto * 74,5 %). Sen jälkeen kun lopetin kuukausittaisen seurannan julkaisemisen, olen seurannut vain ennakonpidätyksen jälkeisen osingon määrää. Ennakonpidätysten jälkeen vuoden 2019 summa oli 5913,11 €. Suuresta osasta osinkoja on maksettu vain lähdeverot, joten nettosumma jää alle 5600 euron, mutta olen silti melko tyytyväinen tulokseen. Kasvua vuoden takaisesta tuli 900 €.

Fyysinen kunto nousuun – Jotta tavoite olisi konkreettisempi, tässä oli kolme helposti mitattavaa alitavoitetta: puolimaraton alle 1:40, penkkipunnerrus yli 115 kg ja elopaino alle 80 kg. Onnistuin näistä vain yhdessä, sillä vuoden lopussa puntari näytti 79 kg. Myös yhden puolimaratonin kävin juoksemassa ja elokuussa käytin siihen aikaa 1:41 ja osia – close, but no cigar. Voimaharjoittelusta en viime vuonna innostunut kunnolla oikein missään vaiheessa, joten penkkiykköstä ei tullut edes yritettyä, mutta eihän se olisi tietysti mennyt lähellekään tavoitetta. Lopputulos: tämäkin semi-ok.

Edellä mainittujen lisäksi vuoden hyviä puolia olivat taloudellisen tilanteen parantuminen entisestään – vuoden aikana osakesalkun koko ja käteisen määrä kasvoi selvästi yli 50.000 eurolla ja tällä hetkellä salkun koko lähestyy 200.000 euron rajapyykkiä. Taloudellinen riippumattomuus tuli siis ison askeleen lähemmäksi. Vuoden lopun tilanne on päivitetty Portfolio -sivulle.

Muutin viime keväänä uuteen kotiin, joten laskettakoon se myös vuoden plussapuolelle. Tämän lisäksi luovuin autosta vuoden loppupuolella. Olen tottunut autoiluun, sillä omistin auton 20 vuoden ajan. Julkisiin totuttelu on ollut siis iso muutos, mutta vaikutukset ovat näkyneet heti kuluissa. Liikkumiseen ei mene rahaa juuri ollenkaan auton omistamiseen verrattuna. Huonoja puoliakin tietysti on, mutta toistaiseksi mennään näin.

Negatiiviselle puolelle on laskettava se, että työmotivaatio ei ole vieläkään kovin korkealla. Herätyskelloon herääminen on varsinkin menneen syksyn ja alkutalven aikana tuntunut todella vaikealta. Tällä hetkellä töitä tulee tehtyä ainoastaan siitä saatavan korvauksen takia, joka ei ole ihan optimitilanne. Olen huomannut ajattelevani entistä enemmän, mitä voisin tehdä nykyisen päivätyöni sijaan, mutta en ole mitään kuningasideaa ainakaan toistaiseksi keksinyt. On siis mahdollista, että jatkan nykyisissä hommissa kunnes taloudellinen vapaus koittaa. Entistä enemmän pitää kuitenkin suunnitella myös sitä, mihin käytän aikani sitten kun taloudellinen riippumattomuus on saavutettu. Sen asian pohtimista pitää jatkaa myöhemmässä tekstissä.

10 vuoden kulut säästössä

Joulukuussa tuli täyteen yksi virstanpylväs. Omaisuuteni kattaisi nyt kuluni yli kymmenen vuoden ajan. Katto pysyisi siis pään päällä ja ruoka pöydässä seuraavat 10 vuotta, vaikka ansiotuloni putoaisivat heti huomenna nollaan eikä yhteiskuntakaan mitään tukia tarjoaisi. Se luo kieltämättä tiettyä turvallisuuden tunnetta.

Varallisuutta on nyt yli 180.000 euroa ja kuukausikulutukseksi olen laskenut 1500 euroa.

Kulutuslukema ei ole välttämättä kovin tarkka, sillä se ei pohjaudu tämän hetkiseen tai historialliseen kulutukseen vaan arvioon tulevasta. Tällä hetkellä kulutan tuota vähemmän, sillä lyhennän asuntolainaani selvästi normaalia pienemmissä erissä. Historiassa olen kuluttanut selvästi arviota enemmänkin, mutta olen hiljattain mm. luopunut autosta, joka on laskenut kuluja huomattavasti.

Omaisuuteen lasken tässä yhteydessä vain osakkeet ja käteisen, josta on vähennetty velat. Asuntovarallisuus tai toisaalta asuntolainakaan ei tähän summaan sisälly, puhumattakaan irtaimistosta.

Perinteisen arvion mukaan taloudelliseen riippumattomuuteen riittää, että säästössä on 25 vuoden kulutus. Tähtään samaan, mutta en siis laske säästöihin koko nettovarallisuutta vaan ainoastaan rahoitusvarallisuuden.

Arvioin kaksi vuotta sitten aloittaessani tämän blogin kirjoittamisen, että matkaa taloudelliseen riippumattomuuteen on noin seitsemän vuotta. Olen tavoitevauhdissa ja yhä näyttää siltä, että maali voi olla saavutettavissa tuossa ajassa eli viiden vuoden sisällä. Se tosin vaatii, että maailmantalous ei sakkaa ja osakemarkkinat jauhavat noin keskimääräistä historiallista tuottoa seuraavat vuodet. En spekuloi tässä yhteydessä sitä, kuinka todennäköistä tuo on. Tulevaisuus sen näyttää. Pörssiromahdus laittaisi tietysti laskelmat uusiksi, mutta toisaalta tämän vuoden kaltaista pörssihurjasteluakaan ei tavoitteen saavuttaminen edellytä.

Vuoden vaihtumisen jälkeen laitetaan tämä vuosi pakettiin tarkempien lukujen valossa. Pysykää kuulolla. Hyvää Joulua ja vuoden vaihdetta lukijoille!

Nordnet heikentää Superluoton ehtoja

Nordnet on lähestynyt asiakkaitaan tänään hämmentävällä viestillä. Viesti on muotoiltu siten, että pikaisesti luettuna voisi kuvitella asiakkaan saavan entistä enemmän etua hyvin hajautettua salkkua vastaan. Viestissä ilmoitetaan näin: ”11.12.2019 alkaen Nordnetin Superluoton korkoalennuksen sekä rahoitusvälineiden lainoitusasteiden määräytymisperusteet muuttuvat. Voit kyseisestä päivämäärästä alkaen saada salkullesi lisää lainoitusarvoa, jos omistuksesi on hyvin hajautettu.

Tarkemmin asiaan perehtyessä käy ilmi, että kun aikaisemmin salkun lainoitusarvosta alle 40 % käyttöaste oikeutti Kulta-tason luottokorkoon (0,99 %), niin 11.12.2019 jälkeen kyseinen lainoitusarvon raja tippuu 20 prosenttiin. Käytännössä siis luottokorko nousee, jos olet käyttänyt salkussasi lainoitusta 20-40 % sen lainoitusarvosta.

Tämä on sinänsä ihan ok ja Nordnetilla on täysi oikeus tällainen muutos tehdä. Tosin Nordnetin vahvin valttikortti kilpailijoita vastaan muuttui nyt ässästä ristijätkäksi. Monen sijoittajan pitää maksaa nyt luottoa pois ja mahdollisesti realisoida omistuksiaan ellei halua lainakorkonsa nousevan.

Lisää tietoa Nordnetin sivuilta.

Uhrimentaliteetti estää menestymisen

Naamakämmen

Pistetään vaihteeksi verouutisoinnista innostuneena hieman kantaaottavampi kirjoitus tulille.

Mainittakoon heti kärkeen, että on olemassa paljon sairauden, tapaturman tai vastaavan väistämättömän onnettomuuden seurauksena pysyvästi heikompaan asemaan joutuneita ihmisiä ja seuraava kirjoitus ei käsittele heitä.

Suomessa on saanut entistä enemmän näkyvyyttä ajattelu, jonka mukaan menestyminen ja työn kautta ansaitut suuret tulot eivät ole henkilön itsensä ansaitsemia vaan lähinnä lottovoittoon verrattavaa hyvää tuuria ja täysin aiheetonta ”normaalien ihmisten” riistämisellä saavutettua hyvää. Varsinkin pääomatuloina ansaittu raha tuntuu olevan heti saatanasta seuraavana (pahempaan suuntaan, toki).

Tällainen ajattelu on tietysti ollut ihan perinteistä vasemmiston keskuudessa, mutta myös uskottavat tiedotusvälineet ovat julkaisseet vahvasti tähän suuntaan kallellaan olevia, uutisten muotoon maalattuja propagandapläjäyksiä viime viikkoina. Milloin minkäkin veroasiantuntijan suulla on ilmoitettu, että yhteiskunnan hyväosaiset, pääomatuloja nostavat henkilöt ovat asemansa vääryydellä saavuttaneet ja vähintäänkin kiertävät veroja kaikin mahdollisin tavoin (toki myös maksavat veroista suurimman osan, mutta eipä anneta faktojen haitata mehukasta ”uutista”).

Sapettaa. Jos en olisi näin kaunopuheinen, sanoisin että vituttaa. Itse en tuloillani veropäivän kateuslistoilla juhli, mutta terveenä ja tavoitteellisena ihmisenä sinne toki haluaisin joskus päästä. En todellakaan koe, että kyseisille listoille päätyneet eivät olisi tulojaan myös ansainneet. Uskon myös tähän: Yksikään ihminen, joka kuvittelee menestyvien yrittäjien ja hyvätuloisten riistävän köyhiä ja vievän leivän heidän suustaan ei tule koskaan tuolle listalle päätymään. Se on karu fakta. Joka tällaisen ajatusmaailman omaa, on asettanut itsensä uhrin asemaan ja ei sen mukaan pysty ohjaamaan itse kohtaloaan omilla valinnoillaan. Hän ottaa mitä annetaan, ja jos ei anneta (eikä kukaan tule kotoa Savukoskelta hyväpalkkaiseen työhön hakemaan), se koetaan huutavana vääryytenä ja muiden syynä. Näiden sankareiden mielestä vähäosaisten ahdinko on nyt ja aina hyvätuloisten sortokoneiston syytä. Uhri ei kuitenkaan asemastaan koskaan nouse, ellei muuta ajattelutapaansa. Kannattaa siis oikeasti pohtia, haluaako näiden uhrien joukkoon itsensä identifioida.

Koska kuitenkin lopulta kaikki uhrit ja ne paatuneimmatkin twitterin päivystävät kommunistit haluavat lehdissä kerran vuodessa listattujen hyvätuloisten rötösherrojen kerhoon, syvällä sisimmässään ja kitinästään huolimatta, päätyä, niin yksi vinkki:

Menkää töihin, älkääkä tuhlatko kaikkia tulojanne välittömästi turhaan paskaan!

Yllättäviä asioita voi seurata.

Parhaat sijoitukseni

Kulunut viikko ja varsinkin torstai oli monelle suomalaiselle piensijoittajalle synkkä. Runsaan hajautuksen ansiosta viikko ei ollut itselleni mitenkään katastrofaalisen huono, mutta osinkojen leikkauksia osuu omaankin salkkuun Nokian, Nordean ja Sampon myötä. Tästä ei kuitenkaan sen enempää, sillä heikomman pörssiviikon päätteeksi ajattelinkin muistella mieluummin onnistumisia.

Aloitin osakkeiden ostamisen ”tositarkoituksella” kesällä 2010. Jo näiden vuosien varrelle on mahtunut paljon onnistumisia ja myös huteja. Hutien joukosta löytyvät esimerkiksi klassinen Talvivaara, Biotie Therapies, Kinder Morgan ja Outokumpu. Näistä kuitenkin lisää joskus toiste, sillä kuten sanottu, nyt keskitytään hitteihin. Seuraavaksi siis esittelyssä kokonaistuottoprosenttien perusteella sijoitusurani onnistuneimmat ostokset kun tilannetta arvioidaan tänään ja huomioon otetaan yhä omistamani sijoitukset.

1. UPM +259 % (arvonnousu) + 80 % (osingot ja pääoman palautukset)

UPM ei ole ollut tällä vuosikymmenellä holdarille erityisen huono sijoitus: 259 % arvonnousua ja ostohinnasta jo 80 % on saatu osinkoina (brutto) takaisin. Tämä osake on ollut salkussani pitkään, sillä ainoa – valitettavan pieni – erä on ostettu lokakuussa 2011. Sijoitus on siis ollut mainio ja ainoa harmituksen aihe on pieni osakemäärä, jota ei ole tullut lisättyä alkuperäisen ostoksen jälkeen.

2. Elisa +225 % + 74 %

Elisa on yksi ensimmäisistä ostamistani osakkeista, joka löytyy yhä salkustani. Olen ostanut ensimmäisen pienen erän syyskuussa 2010 ja lisännyt osakemäärää huhtikuussa 2014. Osingoista olen saanut siis nauttia monta vuotta ja niiden lisäksi myös osakkeen hinta on noussut mukavasti.

3. Orion +164 % + 75 %

Myös Orion on ollut salkussa kauan. Ostoksilla on käyty tammikuussa 2012. Kyseessä on tasaiseen, joskaan ei aina nousevaan, osingon maksuun kykenevä osinkokone. Osinkojensa lisäksi kasvattanut myös markkina-arvoaan. Korkeammallakin kurssi on toki välillä ollut, sillä muutama vuosi sitten arvostustaso oli lievästi sanottuna optimistinen.

4. Deere & Company +130 % + 14 %

Deere on ostettu alunperin salkkuun vuoden 2014 elokuussa ja osakemäärä tuplattu 2016 toukokuussa. Yhtiö on kyennyt kasvattamaan tai vähintäänkin pitämään osinkonsa edellisen vuoden tasolla yli 20 vuoden ajan. Vaikka osinkotuotto ei kotimaisiin lappuihin verrattuna ole ollut valtava, suunta on oikea ja kurssikehitys hyvä.

5. Procter & Gamble Company +99 % + 24 %

Osinkoaristokraatti (korottanut osinkoaan 62 vuotta putkeen), joka on myös ollut salkussani melko kauan. Ensimmäinen erä on ostettu 2012 joulukuussa ja lisäystä tehty 2014 toukokuussa. Tasaista kasvavaa osinkoa ja vakuuttavaa omistaja-arvon kasvatusta.

Siinä tämän hetken Top 5. Salkusta löytyy lisäksi muutama muukin arvonsa lähes tuplannut osake ja osingot huomioiden kyseinen raja ylittyykin selvästi.

Metso kuuluisi tuottonsa puolesta myös tälle listalle, mutta Valmet-splitin ja myyntien takia en laiskana miehenä lähtenyt tuottoprosenttia laskemaan. Tuplauskerhoon kuuluisi myös Biohit lähinnä hyvän ajoituksen ja takavuosien isojen osingonmaksujen ja pääomanpalautusten takia. Sitä ei kuitenkaan salkussani enää ole eikä nykyiseen sijoitusstrategiaan mitenkään sopisi, joten tiputin senkin tältä listalta.

Joka tapauksessa, yllä olevasta listasta ja osakkeiden hankintahetkestä näkee, että aika tekee tehtävänsä. Varsinkin nyt kun takana on poikkeuksellisen pitkä nousumarkkina. Alkuvuosina osakkeita tuli joskus myytyäkin, mutta nykyään pysyn lähes poikkeuksetta ostopuolella. Yllä listatut osakkeetkin tulevat siis salkussa pysymään, ellei ihmeitä tapahdu.

Yhteenvetona: Vaikka vajaaseen kymmeneen vuoteen on mahtunut myös epäonnistuneita ja tyhmiäkin sijoituspäätöksiä sekä niistä seuranneita tappioita, osakesijoittaminen on ainakin toistaiseksi ollut taloudellisesti erittäin kannattava harrastus. Harrastus, joka on tuottanut kymmeniä tuhansia euroja ja paljon mielenkiintoisia hetkiä. Hajautus kannattaa aina muistaa, sillä ikäviltä yllätyksiltä ei voi välttyä. Suosittelen niistä huolimatta tätä harrastusta lämpimästi!

Lisää velkaa?

Lokakuun alussa uutisoitiin laajalti valtiovarainministeriön työryhmän ehdotuksesta, jonka mukaan suomalaisille asetettaisi enimmäisvelkamäärä vuositulojen perusteella. Esityksen mukaan velkaa saisi olla maksimissaan 4,5 kertaa kotitalouden bruttotulojen verran.

Ensin mieleeni tuli, että ongelmaa on lähdetty ratkomaan vähän turhan suoraviivaisesti velkaantumisastetta tuijottaen. Tämä kansantaloustieteessä usein käytettävä tunnusluku vertaa kotitalouksien velkaa käytettävissä oleviin vuosituloihin. Yksittäisen tapauksen kohdalla tällainen vertailu ei ole mielestäni kovin hedelmällinen, sillä se ei huomioi millään tavalla kotitalouden varallisuutta. Esimerkiksi 300.000 euron asuntovelka 60.000 euron vuosituloilla ei ole niin huolestuttava, jos velallisella on asunnon lisäksi miljoonan euron arvopaperisalkku.

Joka tapauksessa 4,5 kertaa vuosibruttotulo on useimmille aikamoinen läjä rahaa. Tai siis velkaa. Omassa yhden hengen kotitaloudessa tuo tarkoittaisi reilusti yli 300.000 euron velkataakkaa, jollaista en nykyvarallisuudellani todellakaan edes harkitsisi. Tällä hetkellä velkaa on selvästi alle puolet tuosta ”maksimimäärästä” ja silti velan määrä tuntuu ahdistavan suurelta. Ehkä vain pelkään velkaa liikaa? Ehkä pitäisikin ottaa reilusti lisää vipua sijoitussalkkuun ja isompaa lukaalia alle? Kyllä kai ne sentään valtiovarainministeriössä tietävät, missä riskirajat menevät.

Taidan kuitenkin jatkaa velan määrän suhteen toistaiseksi konservatiivisella linjalla. Saatan kuitenkin joutua aika lähelle määriteltyä riskiryhmää, jos hyppään osinkotulojen varaan esimerkiksi noin viiden vuoden kuluttua. Silloin asuntolainaa on todennäköisesti jäljellä vielä melkoinen siivu, mutta vuositulot tippuvat murto-osaan nykyisestä.

Ehkä tällainen katto ei muutenkaan keskivertokansalaista silmälläpitäen olisi ihan huono ratkaisu ylivelkaantumisen hillitsemiseksi. Huomioon pitäisi kyllä ottaa vuositulojen lisäksi myös kotitalouden rahoitusomaisuus lainapäätöksiä tehtäessä. Toivon ja uskon, ettei tässäkään maassa sentään ihan kaikki elä kädestä suuhun ja ”tili tyhjänä tilipäivään” -asenteella.

Osinko päivässä pitää päivätyön loitolla

Kuten yllä oleva kuvakin osoittaa, huomasin syyskuun osinkomerkintöjä katsellessani, että tapahtumia on enemmän kuin kuukaudessa arkipäiviä. Kvartaalin viimeinen kuukausi sisältää aina selvästi eniten osingonmaksajia, mutta kokonaisuutenakin tämän hetken osakesalkkuni tuottaa osinkoja 204 kertaa vuodessa. Muutama uusi, neljä kertaa vuodessa osinkoja maksava osake vielä tarvitaan, että jokaista vuoden työpäivää kohti saisi ainakin laskennallisessa mielessä myös passiivista tuloa.

Keskimääräinen yksittäinen osinko on tällä hetkellä suuruudeltaan reilu 36 € (miinus verot). Salkkuni on jo nyt erittäin hajautettu, mutta en näe mitään syytä rajoittaa omistamieni yritysten määrää. En seuraa yrityksiä erityisen aktiivisesti ostopäätöksen tekemisen jälkeen, koska en usko sen tuovan mainittavia lisätuottoja. Suurempien kurssireaktioiden yhteydessä selvittelen, että mistä on kysymys, mutta ei sekään paljoa aikaa vie. Tästä syystä voisin ottaa tavoitteeksi hankkia sen verran osakkeita, että osinkoja tulisi laskennallisesti vuoden jokaisena päivänä.

Tarvitsisin vähintään 25 000 €:n vuositulot, jotta voisin tarvittaessa ja halutessani jättäytyä pois palkkatyöstä. Jos pyöristetään vähän ylöspäin, niin tuo tarkoittaa 70 € päivässä. Tavoitteena voisi olla siis saatujen osinkosuoritusten määrän nostamista vielä 161 kappaleella ja keskimääräisen tilitapahtuman summan kaksinkertaistaminen. 40 kvartaalimaksajaa lisää, vanhojen omistusten lisäilyä ja ”muutama” osingonkorotus ja homma on paketissa.

Yksinkertaista, mutta taitaa tuohon vielä muutama vuosi mennä.

Valikoiva laiskuus

Kirjoitustauko pääsi venähtämään näemmä aika pitkäksi. Syitä tähän voisi keksiä useita, mutta kaikki olisivat tekosyitä. Yksi oikea syy kuitenkin on: laiskuus.

Laiskuus ei ole välttämättä pelkästään huono asia. Laiskat ovat kuulemma luovia. En nyt tiedä siitä, mutta itse olen aina ollut laiska. Pidän laiskottelusta ja rötväilystä, siitä että saa nukkua myöhään eikä tarvitse tehdä mitään. Varsinkaan sellaisia juttuja, jotka eivät huvita. Väitän, että luontainen laiskamaisuus suojaa jossain määrin stressiltä. Toisaalta olen myös velvollisuudentuntoinen. Teen sen, mitä on sovittu. Muuten alkaa ahdistamaan. Palkkatyöni olen aina hoitanut hyvin ja aina menneinä vuosina en ole siihen kuluneita tunteja edes laskenut. Tosin talkootyön tekeminen on jäänyt viime aikoina pois ja luovutan työnantajalleni vain sen ajan, josta on sovittu ja josta maksetaan (tai jonka saan pitää myöhemmin vapaana). Jos ei hommat siinä ajassa tule tehdyksi, niin jääköön tekemättä.

Aina en kuitenkaan ole laiska. Käytän aikaa ja energiaa ihan reilustikin sellaisiin asioihin, joiden tekemisestä pidän. Kiinnostuksen kohteet vain tuntuvat vaihtelevan melko jyrkästi. Esimerkiksi kirjoittamisesta en ole viime kuukausina inspiroinut, joten kuukausittaiset osinkopäivityksetkin ovat tähän blogiin jääneet tekemättä. Mutta ei tässä mitään ihmeitä ole tapahtunut, säästäminen on jatkunut ja osinkoja on ropissut tilille oikein hyvään tahtiin.

Joka tapauksessa – olin kirjoittamassa, etten ole siis pelkästään laiskotellut. Kirjoitin vuoden alussa ylös tavoitteita tälle vuodelle ja yksi tavoite oli juosta puolimaraton alle 1:40 aikaan. Juokseminen on hienoa silloin, kun pääsee sopivaan flow-tilaan. Talvella ja keväällä lenkkeily jäi erinäisistä syistä (laiskuus) todella vähiin, joten kyseinen tila oli kaukana kun toukokuussa lenkkareita alettiin sovittamaan jalkaan hieman useammin. Sykkeet olivat korkealla, vauhti hidas ja kulku kaikin puolin kankeaa. Mutta niin vain se kunto lähti nousuun, kun kilometrejä alkoi kertymään. Kesä- ja heinäkuun juoksin, töiden ja kesälomailun ohessa. Elokuussa kävin sitten mittauttamassa kuntoni ja juoksemassa puolimaratonin. Tulostaululla suorituksen jälkeen komeili aika 1:41 ja osia. Tavoitteesta jäätiin, mutta vain marginaalisesti. Olen siis tyytyväinen tulokseen. Tässä asiassa tilanne on hieman sama kuin jos yrittää säästää puolen miljoonan euron osakesalkun ennen itselleen määriteltyä tavoiteikää. Vaikka lopputuloksena olisi vain 480 tuhatta euroa niin ei ole syytä olla kovin pettynyt.

Asiasta puheen ollen, säästäminen on sujunut nyt kesän ja alkusyksyn autopilotilla. Salkku on tällä hetkellä ATH lukemissa, noin 160.000 eurossa. Osinkoja ennakonpidätysten jälkeen on elokuun loppuun mennessä tältä vuodelta kertynyt 3992 €. Isossa kuvassa tavoitevauhdissa, tai ainakin lähellä sitä, mennään.

Pyrin kirjoittamaan tänne hieman useammin (mutta en lupaa) – joko sijoittamisesta, säästämisestä tai jostain muusta. Yksityiskohtaisia kuukausitason osinkoraportteja en aio enää jatkossa koota, mutta jonkin tason seurantaa passiivisten tulojen kehittymisestä teen. Tavoitteena kun yhä on taloudellinen riippumattomuus.

Muistakaahan laiskotella!

Osingot – Huhtikuu 2019

Kirjoitetaan tännekin päivitystä taas pitkästä aikaa. Kesä onneksi lähestyy, vaikka tällä hetkellä lämpömittari näyttää neljää astetta. Kesäloma tuli kuitenkin jo kalenteriin kiinnitettyä ja sen alkuun on aikaa enää vajaa kaksi kuukautta! Huhtikuu oli kiireinen kuukausi, sillä muutin vihdoin uuteen asuntoon ja muuttoon liittyvät asiat veivät tehokkaasti vapaa-ajan. Nyt kuitenkin tavarat on uudessa asunnossa ja suurin osa muuttolaatikoistakin purettu. Paljon turhaa roinaa päätyi kierrätykseen ja kaatopaikalle, mutta tavaraa tuntui silti muutossa vielä riittävän. Kaappitilaa on uudessa asunnossa huomattavasti vanhaa vähemmän, joten pieni konmaritus oli välttämätöntä. Nyt siis kelpaa kun on uusi asunto, vähemmän turhaa tavaraa nurkissa ja asumiskustannuksetkin hetken aikaa matalalla.

Sillä aikaa kun puuhailin muuttoa, niin moni yritys päätti maksaa minulle korvausta osakkeidensa omistamisesta. Huhtikuussa osinkotulot olivatkin ennakoidusti mukavalla tasolla ja nyt on aika katsoa, mihin asti päästiin. Alla kuukauden aikana tilille tipahtaneet osingot euroiksi muunnettuna ja ennen veroja:

GameStop Corporation – 69,50 €

Coca-Cola Company – 44,63 €

Macy’s Inc – 33,70 €

Main Street Capital Corporation – 21,27 €

Realty Income Corporation – 10,22 €

Patterson Companies, Inc. – 27,89 €

Pepsico, Inc. – 12,41 €

Sotherly Hotels Inc. – 56,42 €

Seagate Technology PLC – 56,13 €

T. Rowe Price Group, Inc. – 14,24 €

VEREIT, Inc. – 30,47 €

Walmart Inc. – 21,29 €

W.P. Carey Inc. REIT – 45,73 €

Raisio – 72,00 €

Orion – 150,00 €

Fortum – 385,00 €

Nordea – 189,75 €

Elisa – 175,00 €

UPM-Kymmene – 130,00 €

Telia Company – 112,51 €

Sampo – 171,00 €

21 omistustani maksoi osinkoja huhtikuussa ja yhteensä netto-osingot olivat 1362,73 €.

Siinä syntyi uusi kuukausitason ennätys! Edellinen olikin jo vuodelta 2014 kun silloin salkussani ollut Biohit maksoi runsaita osinkoja myytyään (jälkikäteen katsottuna ainoan kannattavan) osan toiminnoistaan.

Uusi ennätys johtui osittain siitä, että melkein kaikkien kotimaisten omistuksieni osingonmaksu keskittyi huhtikuulle kun viime vuonna osa osingoista tuli maksuun maalis- tai toukokuun puolella. Tästä syystä kuukaudet eivät ole vuositasolla täysin vertailukelpoisia. Joka tapauksessa viime vuoden summaan kasvua tuli 55 %.

Vuoden 2019 osinkotavoitteesta 5600 € on nyt koossa 40,79 % (2284,49 €). Huhtikuun ansiosta mentiin reilusti edelle tasaisen vauhdin taulukolla laskettuna, mutta etumatka hupenee koko loppuvuoden ajan. Nähtäväksi jää, riittääkö se maaliin saakka.

Osingot – Maaliskuu 2019

Kevät on oikeasti täällä. Toinen suosikkivuodenajoistani syksyn lisäksi. Aamuherätykset ovat helpompia valoisassa ja joskus töiden jälkeen riittää virtaa vielä lenkille lähtemiseenkin.

Tänä keväänä on luvassa poikkeavaa ohjelmaa, sillä muutan parin viikon päästä uuteen asuntoon. Muuton jälkeen myös asumiskustannukset putoavat väliaikaisesti pieniksi, joten saan toivottavasti säästöön huomattavasti enemmän rahaa kuin viime aikoina. Toivottavasti osakemarkkinoilla nähdään pientä tasonkorjausta, sillä loppuvuosi olisi mukava tehdä ostoksia matalammilla hinnoilla. Ensimmäinen kvartaali onkin ollut vauhdikas ja eilen osakesalkku ylitti jopa 150.000 €:n rajan, vaikka lisäostokset ovat olleet alkuvuodesta pieniä.

Mutta on osinkotuloilla ja muilla taskurahoilla pari ostostakin saatu tehtyä. Osinkojahan tuli tietysti myös maaliskuussa ja tässä kuukauden aikana maksetut osingot euroiksi muunnettuna ja ennen veroja:

Arbor Realty Trust – 64,52 €

AFLAC Inc. – 19,04 €

Astrazeneca – 25,39 €

Cullen/Frost Bankers, Inc. – 17,73 €

Chevron Corporation – 26,35 €

Dominion Energy Inc. – 15,31 €

DowDuPont Inc. – 16,76 €

Flowers Foods, Inc. – 14,29 €

IBM Corporation – 15,30 €

Invesco Ltd – 26,45 €

Johnson & Johnson – 15,89 €

Linde PLC – 10,83 €

Main Street Capital Corporation – 20,64 €

Realty Income Corporation – 10,14 €

Pfizer, Inc. – 31,74 €

Rockwell Automation Inc. – 3,43 €

Southern Company – 40,20 €

Wells Fargo & Company – 11,90 €

Lassila & Tikanoja – 138,00 €

19 omistustani maksoi osinkoja kuukauden aikana ja yhteensä netto-osingot verojen jälkeen olivat 390,31 €.

Jälleen suuri määrä maksajia kvartaalin viimeisellä kuukaudella, mutta kokonaissumma jäi selvästi jälkeen vuoden takaisesta. Laskua viime vuoteen on yli 20 %. Tähän on toki looginen selitys, sillä viime vuonna Nordean ja Orionin mukavan kokoiset osingot tulivat tilille jo maaliskuussa huhtikuun sijaan.

Vuoden 2019 osinkotavoitteesta 5600 € on nyt koossa 16,46 % (921,76 €). Tavoitteesta jäljessä siis selvästi, mutta eiköhän vauhtiin vielä päästä, sillä huhtikuusta on tulossa todella hyvä osinkokuukausi.