Osto – Arbor Realty Trust

Oli jälleen aika käydä shoppailemassa. Suoritan mielelläni kuukausittaisen ostosreissuni netissä ja yleensä ostoskoriin päätyy osakkeita. Ei ehkä ihan sellaista rahankäyttöä, johon kuluttajia kannustetaan kansantalouden rattaiden pyörittämiseksi, mutta eiköhän tästäkin ostoksesta verottaja ajan mittaan oman osansa saa.

Tällä kertaa päädyin lisäämään positiotani REIT (Real Estate Investment Trust) yhtiöstä Arbor Realty Trust. ABR on usean asunnon (multifamily) ja kaupallisten kiinteistöjen rahoitusratkaisuihin erikoistunut yritys ja tarjoaa erityisesti pieniä, arvoltaan 1 – 5 miljoonan USD:n, lainoja. ABR:n tekee houkuttelevaksi viime aikoina hyvin kehittynyt tulos ja tuloksen myötä jatkuvasti kasvanut osinko, joka on jo tällä hetkellä hyvin korkealla tasolla. Yhtiön markkina-arvo on tällä hetkellä kirjanpitoarvoa alempana, joten osakkeen hinnoittelu on myös kohdallaan. Kohtuullisesta arvostuksesta kielii myös P/E luku, joka on selvästi toimialan keskiarvoa (12,3) ja yhtiön omaa viimeisen viiden vuoden keskiarvoa (11,6) alempana 7,2:ssa.

Arbor Realty Trust maksaa osinkoa kvartaaleittain. Osingon korotusputken pituus on kuusi vuotta ja tämän hetken kurssista laskettu osinkoprosentti 9,05 %.

OSTO: Arbor Realty Trust (ABR) 143 kpl – 8,49 $

Hinta sisältää kaupankäyntikulut. Kokonaisomistukseni yrityksessä on nyt 270 osaketta. Tämän päivän valuuttakurssilla laskettuna tämä osto lisää vuosittaiseen netto-osinkopottiini 88,31 €.

– Avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin –

Osinkokasvu – Sijoittajan palkankorotus

Alkanut vuosi on tuonut jälleen useita hyviä uutisia sijoittajille, jotka suosivat osinko-osakkeita. Moni kotimainen ja ulkomainen yhtiö on ilmoittanut osingon nostamisesta. Tämä ei tietenkään ole mitenkään poikkeava kokemus minulle, sillä strategiaani kuuluu olennaisena osana sijoittaminen yrityksiin, jotka pyrkivät kasvattamaan osinkoaan jatkuvasti.

Suuri osa omistamistani osakkeista sisältyykin David Fishin CCC -listaan, joka löytyy esimerkiksi täältä. Lista päivitetään kuukausittain ja siitä löytyy osinkoaan vähintään 5 peräkkäistä vuotta kasvattaneet Pohjois-Amerikkalaiset pörssiyhtiöt. Listassa yritykset jaetaan kolmeen eri kategoriaan:

  1. Dividend Champion – yritys on kasvattanut osinkoaan vähintään 25 vuotta peräkkäin
  2. Dividend Contender – yritys on kasvattanut osinkoaan 10-24 peräkkäistä vuotta
  3. Dividend Challenger – yritys on kasvattanut osinkoaan 5-9 peräkkäistä vuotta

Historia ei tietenkään ole tae tulevaisuudesta eikä kyseiselle listalle pääseminen olekaan ehdoton edellytys siihen, että valitsen osakkeen salkkuuni. Pyrin kuitenkin suosimaan osakkeita, joiden osinko on kohtuullisella tasolla ja osingon korotuksia on odotettavissa tulevaisuudessakin.

Kaikki salkustani löytyvät kotimaiset yritykset ovat julkaisseet tämän vuoden osinkoehdotuksensa ja samoin suuri osa USA:n omistuksistani on ilmoittanut osingon korottamisesta. Kun vertaan vuoden takaiseen tasoon, omistamani yritykset ovat kasvattaneet osinkoa keskimäärin 4,16 %. Tämä voidaan laskea sijoitussalkkuni ”palkankorotukseksi”. Luku on hyvinkin mukava tämän hetkiseen inflaatioon (tai palkkatyöläisen liittokorotuksiin) verrattuna.

Viime vuoden netto-osinkoihin tämä tarkoittaisi yli 150 €:n lisäystä, vaikka en ostaisi vuoden aikana yhtäkään uutta osaketta. Ei vielä sinällään vaikuttava luku – mutta euroissa mitattuna vuotuinen osinkokasvu vain kiihtyy sitä mukaa kun osakkeiden määrä kasvaa. Entistä suurempia palkankorotuksia on siis luvassa!

Tästä syystä tulen siis seuraavaakin ostokohdettani etsiessäni harkitsemaan yrityksiä, joilla on jo näyttöä pitkäjänteisestä osingon kasvattamisesta.

– Avaa maksuton asiakkuus Nordnetiin –

Hätärahasto

Talouskirjallisuudessa ja -blogeissa yhtenä vakioaiheena on yllättäviä menoja varten tarvittavan käteiskassan koko. Tästä kassasta käytetään nimitystä hätärahasto (engl. emergency fund). Tähän rahastoon ei tietenkään lasketa mukaan arvopapereissa, kiinteistöissä tms. kiinteässä omaisuudessa olevaa varallisuutta. Seuraavassa tekstissä kerron, miten itse suhtaudun aiheeseen ja varaudun yllättäviä menoja varten.

Yleisesti hätärahastoksi suositellaan 3 – 6 kuukauden menoja vastaavan summan pitämistä käteisenä. Toki keskustelussa menevät välillä sujuvasti sekaisin hätätilanteita varten sivussa olevan likvidin varallisuuden määrä ja säästöjen määrä ylipäätään (kuten esimerkiksi tässä CNBC:n artikkelissa). Omasta näkökulmasta varsinkin tuon haarukan yläpää kuulostaa rajusti ylimitoitetulta, mutta toki aiheesta kirjoitettuja tekstejä lukiessa pitää myös huomioida, että esimerkiksi USA:ssa työttömyysturvan taso on hyvin toisenlainen kuin Suomessa. Jos lasken keskimääräisiksi kuukausimenoiksi 2000 €, minulla pitäisi olla säästössä käteistä pahan päivän varalle 6000 – 12000 €.

Onko? No ei ole.

Pankkikortin takana olevalla käyttötilillä pidän käteisenä käytännössä kuluvan kuukauden menoja vastaavan summan + muutaman satasen bufferin. Toisella käyttötilillä, johon ei ole kytketty pankkikorttia, minulla on sivussa tilanteesta riippuen jotain tonnin ja kahden väliltä ja sieltä voin siirrellä rahaa varsinaiselle käyttötilille, jos kuukauden menot ovat arvioitua suuremmat. Tästä yli menevät käteiset laitan aina osakkeisiin (paitsi juuri tällä hetkellä säästän käteistä myös asuntoon, mutta kyseessä on poikkeustilanne). En yritä ajoittaa osakeostojani, joten salkussa ei ole muuta käteistä kuin edellisen oston jälkeen kertyneet osingot. Olen käytännössä aina all-in osakkeissa.

En siis seuraa yleisiä suosituksia vaan hätärahastoni koko on lähempänä puolentoista kuukauden menoja. Mitä sitten, jos oikeasti tulee hätätilanne ja käteistä tarvitsee hieman reilummin ja nopeassa aikataulussa? Sitten höylään luottokorttia. Minulla on pari luottokorttia, joiden yhteenlaskettu luottoraja on 8000 €. Sen verran on siis käytettävissä tarpeen vaatiessa välittömästi. Luottokorttilaskun kanssa joutuu toki tekemään järjestelyitä, koska kuukauden päästä pitää kuitata monen tuhannen euron lasku, ettei korkeat korot ala juoksemaan. Tähänkin on onneksi pari vaihtoehtoa:

  1. Korvaan luoton matalakorkoisemmalla lainalla, jonka maksan pois muutaman kuukauden aikana
  2. Realisoin osakkeita maksaakseni erääntyvän luottokorttilaskun kokonaan

Ensimmäinen vaihtoehto on todennäköisempi. Tähän tarkoitukseen käyttäisin Nordnetin Superluottoa, jota saisin osakesalkkuani vastaa 0,99 % vuosikorolla. Tämä korko on sen verran kohtuullinen, että pitämällä hätärahastoa osakkeiden sijaan käteisenä, häviää todennäköisesti enemmän. Toista vaihtoehtoa käyttäisin, jos olisin muutenkin aikeissa myydä jonkin omistamistani osakkeista.

Luottoa salkkuasi vastaan jopa 0,99 % korolla

Hätärahaston tarvetta vähentää hieman myös osinkotulot. Tällä hetkellä saan osinkotuloja kuukaudessa keskimäärin reilut 300 €. Ja tulo on vieläpä suhteellisen säännöllistä. Vaikka tili olisi jostain syystä täysin nollilla asumiskulujen ja muiden laskujen maksamisen jälkeen, voisin periaatteessa vyötä hieman kiristämällä kattaa osinkotuloilla ainakin suurimman osan kuukauden muusta rahantarpeesta (ruokaostokset, liikkuminen yms.).

Tulot ja menot – Tammikuu 2018

Tammikuun osingot tulikin jo raportoitua ja nyt on aika katsoa kuukauden tuloja ja menoja.

Vaikka olenkin harrastanut säästämistä ja sijoittamista jo jonkin aikaa, en ole koskaan seurannut kulujani kovin tarkasti tai järjestelmällisesti. En myöskään ole erityisen hyvä kitsastelemaan, kuten tämänkin kuukauden raportti osoittaa. Näissä tulojen ja menojen kuukausikatsauksissa en ainakaan tällä hetkellä erittele kulujani juurikaan eri kategorioihin. Se edellyttäisi sitä, että tarkentaisin kuluseurantaani todella paljon nykyisestä tai kaivelisin jälkeenpäin tilitapahtumista eri kategorian tapahtumia. Toistaiseksi mennään siis varsin lavealla pensselillä.

Tässä kuitenkin tammikuun tulot ja menot (tulot nettona verojen ja muiden maksujen jälkeen):

Tulot

Kuukausipalkka – 3286 €

Osingot – 222 €

Muut – 0 €

 

Menot

Vuokra – 900 €

Asuntosäästö – 875 €

Muut – 1590 €

 

Tammikuu oli suoraan sanottuna taloudellinen katastrofi! Tulopuoli oli varsin tavallinen, mutta kulutin käytännössä kaiken, mitä tienasin. Huh huh. Säästöön jäi ainoastaan käsittämättömän surkeat 143 €. Jos huomioidaan uutta asuntoa varten säästetty summa, niin luku on 1018 €. Kuukausi ei ollut menojen suhteen ihan tavallinen, sillä siihen sisältyi ulkomaanmatka hotelliöineen ja fine dining illallisineen, vakuutusmaksuja, sähkölasku ja työttömyyskassan vuosimaksut.  Mutta silti lopputulos on järkyttävä.

Asumiskulut ovat tällä hetkellä myös poikkeuksellisen korkeat ja jatkavat sillä tasolla koko vuoden. Lasken tällä hetkellä kuluksi vuokran lisäksi myös rakenteilla olevan omistusasuntoni seuraavia maksueriä varten sivuun säästämäni käteisen. Todellisuudessa koko summa ei siis haihdu savuna ilmaan. En kuitenkaan laske omaakaan asuntoa tuottavaksi varallisuudeksi, joten käsittelen kaikkia asumiseen liittyviä kustannuksia menoina, oli kyseessä sitten vuokra, asuntolainan korko tai lainan lyhennys. Asumiskulut tulevat siis laskemaan tuntuvasti siinä vaiheessa kun pääsen muuttamaan uuteen asuntooni ensi vuonna.

Tammikuun tuloista säästöön surkeat 4,1 % (asuntosäästö / lainanlyhennys huomioituna 29,0 %). Toivon todella, että suoritus jää vuoden 2018 heikoimmaksi.

Osingot – Tammikuu 2018

Taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluni perustuu täysin osinkoihin, joten luonnollisesti niiden seuraaminen on kiinnostavaa. Osinkosumman kehittyminen onkin tärkein mittari, jolla arvioin edistymistäni tällä pitkällä ja välillä tuskaisellakin matkalla. Näissä kuukausittaisissa raporteissa listaan kaikki kuukauden aikana osinkoina tienaamani eurot ja sentit.

Kalenterista on käännetty esiin Suomen talven paras kuukausi (=lyhyin), joten on tullut aika ynnäillä yhteen tammikuun aikana saadut palkkashekit. Vuoden ensimmäinen kuukausi on perinteisesti ollut minulle myös vuoden heikoin osinkojen suhteen, sillä vuodesta 2015 lähtien tammikuun osinkopotti on ollut vuoden pienin. Katsotaan miten kävi tällä kertaa. Alla tammikuussa tilille kilahtaneet osingot euroiksi muunnettuna ja ennen veroja:

 

iShares Inc iShares MSCI Brazil ETF – 1,05 €

General Electric Company – 4,35 €

Macy’s Inc – 31,43 €

Main Street Capital Corporation – 13,16 €

Realty Income Corporation – 8,84 €

Pepsico, Inc. – 10,12 €

Sotherly Hotels Inc. – 46,01 €

Seagate Technology PLC – 52,20 €

VEREIT, Inc. – 28,16 €

WALMART, INC – 19,11 €

W.P. Carey Inc. REIT – 41,37 €

B&G Foods, Inc. – 43,08 €

 

12 omistustani maksoi osinkoja kuukauden aikana ja yhteensä tammikuun netto-osingot verojen jälkeen olivat 222,65 €.

Ei hullumpi alku vuodelle! Viime vuoden tammikuussa osingot olivat vain 90,38 €, joten vuodessa on tapahtunut todella huomattava harppaus eteenpäin. Kun pitää mielessä, että tämä tulee todennäköisesti olemaan vuoden heikoimpia kuukausia, niin ei voi olla kuin tyytyväinen.

Eteenpäin tiirailtaessa näyttää siltä, että helmikuulta on odotettavissa suunnilleen saman tasoinen tai aavistuksen parempi potti. Maalis-, huhti- ja toukokuu ovatkin sitten olleet vuoden vahvimpia kuukausia osinkojen suhteen kun suurin osa Suomi-omistuksista kilauttaa ”vuosipalkan” tilille kevätkuukausina. Tähän mennessä julkaistut osinkoehdotukset ovat olleet tasoltaan lupaavia.

Vuodeksi 2018 itselleni asettamastani osinkotavoitteesta 4500 € on koossa tammikuun jälkeen 4,95 %. Kirittävää riittää.