Valikoiva laiskuus

Kirjoitustauko pääsi venähtämään näemmä aika pitkäksi. Syitä tähän voisi keksiä useita, mutta kaikki olisivat tekosyitä. Yksi oikea syy kuitenkin on: laiskuus.

Laiskuus ei ole välttämättä pelkästään huono asia. Laiskat ovat kuulemma luovia. En nyt tiedä siitä, mutta itse olen aina ollut laiska. Pidän laiskottelusta ja rötväilystä, siitä että saa nukkua myöhään eikä tarvitse tehdä mitään. Varsinkaan sellaisia juttuja, jotka eivät huvita. Väitän, että luontainen laiskamaisuus suojaa jossain määrin stressiltä. Toisaalta olen myös velvollisuudentuntoinen. Teen sen, mitä on sovittu. Muuten alkaa ahdistamaan. Palkkatyöni olen aina hoitanut hyvin ja aina menneinä vuosina en ole siihen kuluneita tunteja edes laskenut. Tosin talkootyön tekeminen on jäänyt viime aikoina pois ja luovutan työnantajalleni vain sen ajan, josta on sovittu ja josta maksetaan (tai jonka saan pitää myöhemmin vapaana). Jos ei hommat siinä ajassa tule tehdyksi, niin jääköön tekemättä.

Aina en kuitenkaan ole laiska. Käytän aikaa ja energiaa ihan reilustikin sellaisiin asioihin, joiden tekemisestä pidän. Kiinnostuksen kohteet vain tuntuvat vaihtelevan melko jyrkästi. Esimerkiksi kirjoittamisesta en ole viime kuukausina inspiroinut, joten kuukausittaiset osinkopäivityksetkin ovat tähän blogiin jääneet tekemättä. Mutta ei tässä mitään ihmeitä ole tapahtunut, säästäminen on jatkunut ja osinkoja on ropissut tilille oikein hyvään tahtiin.

Joka tapauksessa – olin kirjoittamassa, etten ole siis pelkästään laiskotellut. Kirjoitin vuoden alussa ylös tavoitteita tälle vuodelle ja yksi tavoite oli juosta puolimaraton alle 1:40 aikaan. Juokseminen on hienoa silloin, kun pääsee sopivaan flow-tilaan. Talvella ja keväällä lenkkeily jäi erinäisistä syistä (laiskuus) todella vähiin, joten kyseinen tila oli kaukana kun toukokuussa lenkkareita alettiin sovittamaan jalkaan hieman useammin. Sykkeet olivat korkealla, vauhti hidas ja kulku kaikin puolin kankeaa. Mutta niin vain se kunto lähti nousuun, kun kilometrejä alkoi kertymään. Kesä- ja heinäkuun juoksin, töiden ja kesälomailun ohessa. Elokuussa kävin sitten mittauttamassa kuntoni ja juoksemassa puolimaratonin. Tulostaululla suorituksen jälkeen komeili aika 1:41 ja osia. Tavoitteesta jäätiin, mutta vain marginaalisesti. Olen siis tyytyväinen tulokseen. Tässä asiassa tilanne on hieman sama kuin jos yrittää säästää puolen miljoonan euron osakesalkun ennen itselleen määriteltyä tavoiteikää. Vaikka lopputuloksena olisi vain 480 tuhatta euroa niin ei ole syytä olla kovin pettynyt.

Asiasta puheen ollen, säästäminen on sujunut nyt kesän ja alkusyksyn autopilotilla. Salkku on tällä hetkellä ATH lukemissa, noin 160.000 eurossa. Osinkoja ennakonpidätysten jälkeen on elokuun loppuun mennessä tältä vuodelta kertynyt 3992 €. Isossa kuvassa tavoitevauhdissa, tai ainakin lähellä sitä, mennään.

Pyrin kirjoittamaan tänne hieman useammin (mutta en lupaa) – joko sijoittamisesta, säästämisestä tai jostain muusta. Yksityiskohtaisia kuukausitason osinkoraportteja en aio enää jatkossa koota, mutta jonkin tason seurantaa passiivisten tulojen kehittymisestä teen. Tavoitteena kun yhä on taloudellinen riippumattomuus.

Muistakaahan laiskotella!