Vuosi 2019 – Lähemmäksi taloudellista riippumattomuutta

Vuosi 2019 on paketissa, joten on hyvä katsoa taaksepäin ja arvioida vuoden onnistumisia ja epäonnistumisia.

Asetin vuoden alussa pari tavoitetta, jotka täällä blogissakin julkaisin. Pitää myöntää, että mielenkiinto tavoitteiden suhteen ei pysynyt ihan läpi vuoden huipussaan. Joitain oikean suuntaisia asioita tuli kuitenkin tehtyä. Seuraavassa tavoitteet ja tulokset.

Osinkotulot nettona 5600 €  – Vuosi sitten kirjoitin vielä kuukausittain osinkoraportteja, joissa julkaisin jokaisen kuukauden aikana saamani osingon bruttomääräisenä ja koko kuukauden netto-osingon (= brutto * 74,5 %). Sen jälkeen kun lopetin kuukausittaisen seurannan julkaisemisen, olen seurannut vain ennakonpidätyksen jälkeisen osingon määrää. Ennakonpidätysten jälkeen vuoden 2019 summa oli 5913,11 €. Suuresta osasta osinkoja on maksettu vain lähdeverot, joten nettosumma jää alle 5600 euron, mutta olen silti melko tyytyväinen tulokseen. Kasvua vuoden takaisesta tuli 900 €.

Fyysinen kunto nousuun – Jotta tavoite olisi konkreettisempi, tässä oli kolme helposti mitattavaa alitavoitetta: puolimaraton alle 1:40, penkkipunnerrus yli 115 kg ja elopaino alle 80 kg. Onnistuin näistä vain yhdessä, sillä vuoden lopussa puntari näytti 79 kg. Myös yhden puolimaratonin kävin juoksemassa ja elokuussa käytin siihen aikaa 1:41 ja osia – close, but no cigar. Voimaharjoittelusta en viime vuonna innostunut kunnolla oikein missään vaiheessa, joten penkkiykköstä ei tullut edes yritettyä, mutta eihän se olisi tietysti mennyt lähellekään tavoitetta. Lopputulos: tämäkin semi-ok.

Edellä mainittujen lisäksi vuoden hyviä puolia olivat taloudellisen tilanteen parantuminen entisestään – vuoden aikana osakesalkun koko ja käteisen määrä kasvoi selvästi yli 50.000 eurolla ja tällä hetkellä salkun koko lähestyy 200.000 euron rajapyykkiä. Taloudellinen riippumattomuus tuli siis ison askeleen lähemmäksi. Vuoden lopun tilanne on päivitetty Portfolio -sivulle.

Muutin viime keväänä uuteen kotiin, joten laskettakoon se myös vuoden plussapuolelle. Tämän lisäksi luovuin autosta vuoden loppupuolella. Olen tottunut autoiluun, sillä omistin auton 20 vuoden ajan. Julkisiin totuttelu on ollut siis iso muutos, mutta vaikutukset ovat näkyneet heti kuluissa. Liikkumiseen ei mene rahaa juuri ollenkaan auton omistamiseen verrattuna. Huonoja puoliakin tietysti on, mutta toistaiseksi mennään näin.

Negatiiviselle puolelle on laskettava se, että työmotivaatio ei ole vieläkään kovin korkealla. Herätyskelloon herääminen on varsinkin menneen syksyn ja alkutalven aikana tuntunut todella vaikealta. Tällä hetkellä töitä tulee tehtyä ainoastaan siitä saatavan korvauksen takia, joka ei ole ihan optimitilanne. Olen huomannut ajattelevani entistä enemmän, mitä voisin tehdä nykyisen päivätyöni sijaan, mutta en ole mitään kuningasideaa ainakaan toistaiseksi keksinyt. On siis mahdollista, että jatkan nykyisissä hommissa kunnes taloudellinen vapaus koittaa. Entistä enemmän pitää kuitenkin suunnitella myös sitä, mihin käytän aikani sitten kun taloudellinen riippumattomuus on saavutettu. Sen asian pohtimista pitää jatkaa myöhemmässä tekstissä.