Ajatuksia listautumisanneista

Kun osakeyhtiö haluaa osakkeensa ensimmäistä kertaa julkisen ja yleisen kaupankäynnin kohteeksi arvopaperipörssissä ja tarjoaa osakkeitaan uusille sijoittajille, järjestetään niin sanottu listautumisanti (Initial Public Offering, IPO). Helsingin pörssissä on ollut parin viime vuoden ajan käynnissä pienimuotoinen listautumisbuumi. Tai ehkä tuo on hieman liioittelua, sillä monen vuoden ajan tätä ennen listautumiset olivat käytännössä nollissa. Toivottavasti nykyinen taso on ennemminkin uusi normaali kuin väliaikainen villitys. On aina positiivista saada lisää julkisesti noteerattuja pörssiyhtiöitä.

En ole viime aikojen listautumisanteihin osallistunut muuten kuin sivustaseuraajan roolissa. Ja samassa roolissa aion pysyä myös vastaisuudessa. Miksi näin? Siihen on oikeastaan useampikin syy, joita avaan tässä tekstissä.

Pörssisykli

Listautumisten määrän kasvaminen on myös yksi tunnetuista pörssikuplan merkeistä. Hyvin tunnettuna esimerkkinä vuosituhannen vaihteen IT-kupla, jolloin varsinkin Yhdysvalloissa pörssiin listautui mitä ihmeellisimpiä yritysvirityksiä, joilla ei ollut mitään edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan. Ja sijoittajat merkitsivät osakkeita hulluina – kaikki meni kuin kuumille kiville. Pörssitrendin huipulla myös vakiintuneempien yritysten omistajien on helpompi rahastaa omistuksensa heille (sijoittajalle ei välttämättä niinkään) hyvään hintaan listautumisen kautta.

Osingonjakopolitiikka

Sijoitusstrategiani on kerätä salkkuun omistuksia, jotka tuottavat tasaista ja mielellään kasvavaa kassavirtaa. Listautuvan yhtiön osingonjakopolitiikasta pörssiyhtiönä ei ole vielä näyttöjä ja mahdollisen voitonjaon toteuttaminen on lupausten asteella.  Mikäli listautunut yritys vaikuttaa pari vuoden pörssitaipaleen jälkeen sopivan strategiaani, se saattaa kyllä myöhemmin päätyä salkkuuni. Ensin kaipaan kuitenkin näyttöjä.

Arvostus

Moni sijoittaja osallistuu listautumisanteihin pikavoittoja tavoitellakseen. Koska yrityksen osakkeilla ei ole aiemmin käyty julkista kauppaa, osakkeen hinnan arvioiminen on haastavaa. Usein listautumisanti on päätynyt ylimerkityksi ja hinta jäänyt sen verran maltilliseksi, että ensimmäisinä pörssipäivinä on nähty reiluja kurssinousuja. Vastakkaisiakin esimerkkejä toki on ja onnistuneenkin alkutaipaleen jälkeen huuma saattaa myös laantua nopeasti. Pikavoittojen tavoittelu ei myöskään kuulu sijoitusstrategiaani.

Vaihtoehdot

Kaikille sijoituksille löytyy vaihtoehtoinen sijoitus. Onko uusi listautuva yritys, vaikkapa Rovio tai Altia, niin ihmeellinen ja ainutlaatuinen sijoitusmahdollisuus, että mitään parempaa vaihtoehtoa ei markkinoilta löydy? Vai tuleeko antiin osallistuttua sen takia, että siitä on kirjoitettu paljon Kauppalehdessä, Twitterissä, sijoitusblogeissa ja keskustelupalstoilla? Näitä kysymyksiä kannattaa myös itseltään kysyä kun harkitsee osakkeiden merkitsemistä listautumisannista. Joskus tarjolla saattaa toki ollakin sellainen yritys, että sen toimialalle tai markkinoille ei pysty sijoittamaan muilla vaihtoehdoilla ja se osuu täydellisesti sijoittajan strategiaan ja salkkuun. Tällaisenkin yrityksen osakkeita voi kuitenkin haalia omistukseensa listautumisen jälkeenkin.

Yhteenvetona todettakoon, että listautumisantien lisääntyminen on kaiken kaikkiaan positiivinen asia. Itse hyppään omistajien kyytiin vasta siinä vaiheessa kun yrityksen pörssitaival on vakiintunut ja osake muuten salkkuuni soveltuu.

Jätä kommentti – Oletko osallistunut tai suunnitteletko osallistuvasi listautumisanteihin? Miksi?