10 vuoden kulut säästössä

Joulukuussa tuli täyteen yksi virstanpylväs. Omaisuuteni kattaisi nyt kuluni yli kymmenen vuoden ajan. Katto pysyisi siis pään päällä ja ruoka pöydässä seuraavat 10 vuotta, vaikka ansiotuloni putoaisivat heti huomenna nollaan eikä yhteiskuntakaan mitään tukia tarjoaisi. Se luo kieltämättä tiettyä turvallisuuden tunnetta.

Varallisuutta on nyt yli 180.000 euroa ja kuukausikulutukseksi olen laskenut 1500 euroa.

Kulutuslukema ei ole välttämättä kovin tarkka, sillä se ei pohjaudu tämän hetkiseen tai historialliseen kulutukseen vaan arvioon tulevasta. Tällä hetkellä kulutan tuota vähemmän, sillä lyhennän asuntolainaani selvästi normaalia pienemmissä erissä. Historiassa olen kuluttanut selvästi arviota enemmänkin, mutta olen hiljattain mm. luopunut autosta, joka on laskenut kuluja huomattavasti.

Omaisuuteen lasken tässä yhteydessä vain osakkeet ja käteisen, josta on vähennetty velat. Asuntovarallisuus tai toisaalta asuntolainakaan ei tähän summaan sisälly, puhumattakaan irtaimistosta.

Perinteisen arvion mukaan taloudelliseen riippumattomuuteen riittää, että säästössä on 25 vuoden kulutus. Tähtään samaan, mutta en siis laske säästöihin koko nettovarallisuutta vaan ainoastaan rahoitusvarallisuuden.

Arvioin kaksi vuotta sitten aloittaessani tämän blogin kirjoittamisen, että matkaa taloudelliseen riippumattomuuteen on noin seitsemän vuotta. Olen tavoitevauhdissa ja yhä näyttää siltä, että maali voi olla saavutettavissa tuossa ajassa eli viiden vuoden sisällä. Se tosin vaatii, että maailmantalous ei sakkaa ja osakemarkkinat jauhavat noin keskimääräistä historiallista tuottoa seuraavat vuodet. En spekuloi tässä yhteydessä sitä, kuinka todennäköistä tuo on. Tulevaisuus sen näyttää. Pörssiromahdus laittaisi tietysti laskelmat uusiksi, mutta toisaalta tämän vuoden kaltaista pörssihurjasteluakaan ei tavoitteen saavuttaminen edellytä.

Vuoden vaihtumisen jälkeen laitetaan tämä vuosi pakettiin tarkempien lukujen valossa. Pysykää kuulolla. Hyvää Joulua ja vuoden vaihdetta lukijoille!