Hätärahasto

Talouskirjallisuudessa ja -blogeissa yhtenä vakioaiheena on yllättäviä menoja varten tarvittavan käteiskassan koko. Tästä kassasta käytetään nimitystä hätärahasto (engl. emergency fund). Tähän rahastoon ei tietenkään lasketa mukaan arvopapereissa, kiinteistöissä tms. kiinteässä omaisuudessa olevaa varallisuutta. Seuraavassa tekstissä kerron, miten itse suhtaudun aiheeseen ja varaudun yllättäviä menoja varten.

Yleisesti hätärahastoksi suositellaan 3 – 6 kuukauden menoja vastaavan summan pitämistä käteisenä. Toki keskustelussa menevät välillä sujuvasti sekaisin hätätilanteita varten sivussa olevan likvidin varallisuuden määrä ja säästöjen määrä ylipäätään (kuten esimerkiksi tässä CNBC:n artikkelissa). Omasta näkökulmasta varsinkin tuon haarukan yläpää kuulostaa rajusti ylimitoitetulta, mutta toki aiheesta kirjoitettuja tekstejä lukiessa pitää myös huomioida, että esimerkiksi USA:ssa työttömyysturvan taso on hyvin toisenlainen kuin Suomessa. Jos lasken keskimääräisiksi kuukausimenoiksi 2000 €, minulla pitäisi olla säästössä käteistä pahan päivän varalle 6000 – 12000 €.

Onko? No ei ole.

Pankkikortin takana olevalla käyttötilillä pidän käteisenä käytännössä kuluvan kuukauden menoja vastaavan summan + muutaman satasen bufferin. Toisella käyttötilillä, johon ei ole kytketty pankkikorttia, minulla on sivussa tilanteesta riippuen jotain tonnin ja kahden väliltä ja sieltä voin siirrellä rahaa varsinaiselle käyttötilille, jos kuukauden menot ovat arvioitua suuremmat. Tästä yli menevät käteiset laitan aina osakkeisiin (paitsi juuri tällä hetkellä säästän käteistä myös asuntoon, mutta kyseessä on poikkeustilanne). En yritä ajoittaa osakeostojani, joten salkussa ei ole muuta käteistä kuin edellisen oston jälkeen kertyneet osingot. Olen käytännössä aina all-in osakkeissa.

En siis seuraa yleisiä suosituksia vaan hätärahastoni koko on lähempänä puolentoista kuukauden menoja. Mitä sitten, jos oikeasti tulee hätätilanne ja käteistä tarvitsee hieman reilummin ja nopeassa aikataulussa? Sitten höylään luottokorttia. Minulla on pari luottokorttia, joiden yhteenlaskettu luottoraja on 8000 €. Sen verran on siis käytettävissä tarpeen vaatiessa välittömästi. Luottokorttilaskun kanssa joutuu toki tekemään järjestelyitä, koska kuukauden päästä pitää kuitata monen tuhannen euron lasku, ettei korkeat korot ala juoksemaan. Tähänkin on onneksi pari vaihtoehtoa:

  1. Korvaan luoton matalakorkoisemmalla lainalla, jonka maksan pois muutaman kuukauden aikana
  2. Realisoin osakkeita maksaakseni erääntyvän luottokorttilaskun kokonaan

Ensimmäinen vaihtoehto on todennäköisempi. Tähän tarkoitukseen käyttäisin Nordnetin Superluottoa, jota saisin osakesalkkuani vastaa 0,99 % vuosikorolla. Tämä korko on sen verran kohtuullinen, että pitämällä hätärahastoa osakkeiden sijaan käteisenä, häviää todennäköisesti enemmän. Toista vaihtoehtoa käyttäisin, jos olisin muutenkin aikeissa myydä jonkin omistamistani osakkeista.

Luottoa salkkuasi vastaan jopa 0,99 % korolla

Hätärahaston tarvetta vähentää hieman myös osinkotulot. Tällä hetkellä saan osinkotuloja kuukaudessa keskimäärin reilut 300 €. Ja tulo on vieläpä suhteellisen säännöllistä. Vaikka tili olisi jostain syystä täysin nollilla asumiskulujen ja muiden laskujen maksamisen jälkeen, voisin periaatteessa vyötä hieman kiristämällä kattaa osinkotuloilla ainakin suurimman osan kuukauden muusta rahantarpeesta (ruokaostokset, liikkuminen yms.).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *