Huonoja ohjeita epäonniselle sijoittajalle

Kauppalehden keskustelupalstalle ilmestyi muutama viikko sitten keskusteluketju, jonka avaaja kertoi epäonnisesta sijoitusurastaan. Kokonaistappiota oli muutamassa vuodessa kertynyt 55 000 €. Erikoista oli se, että strategiana ei edes ollut kaiken laittamista yhden kortin varaan vaan aloittaja oli jopa hajauttanut sijoituksiaan – tosin pitkäjänteisyyden puute tarinasta hieman paistoi.

Eipä siinä mitään, kaikille voi osua huonoa tuuria. Aloitusviestiä suurempaa ihmetystä tarjosivat kuitenkin vastaukset, joista löytyi melkoisia neuvoja. Joukkoon mahtui perinteisiä yhdellä kortilla lotossa voittaneita (tai hävinneitä) ja hurjia vuosituottoja hehkuttavia treidareita, mutta lisäksi esiintyi paljon seuraavia ohjeita:

  • Kannattaa sijoittaa vain suomalaisiin yrityksiin, koska niiden toiminta ja markkinat ovat tuttuja
  • Aseta stop-loss raja rajoittaaksesi yhdestä heikoksi osoittautuvasta osakkeesta koituvia tappioita
  • Sijoituksia pitää olla rajallinen määrä, jotta niitä ehtii seuraamaan

En ole samaa mieltä yhdenkään ohjeen kanssa.

Ensimmäinen näistä ohjeista on tietysti ilmiselvintä häränpaskaa. On pelkkää harhaa, että sijoittaja tietäisi yrityksen toiminnasta ja tilanteesta enemmän siksi, että nimi on tuttu ja pääkonttori sattuu sijaitsemaan samassa maassa missä hän itse asuu. Suurella osalla suomalaisia pörssiyrityksiä päämarkkinat sijaitsee kuitenkin Suomen ulkopuolella. Ilman sisäpiiritietoa, mitään etua näennäisellä ”yrityksen tuntemisella” ei voi saavuttaa.

Stop-lossin idea on, että myyt sijoituksen pois, jos ennalta määritelty tappioprosentti ylittyy. En pidä tätäkään järkevänä, sillä jossain tapauksessa reilu hinnan lasku voi olla myös hyvä tilaisuus ostaa lisää kyseistä osaketta. Tämä riippuu tietysti yrityksen tilanteesta ja kurssilaskun syystä. Automaattista stop-lossia en ole koskaan käyttänyt, enkä aio käyttää jatkossakaan. Moni sijoitukseni on jossain vaiheessa kyykännyt, mutta noussut laskun jälkeen korkeammalle tasolle.

En usko, että omistusten tarkalla seuraamisella saavuttaa ylituottoja tai varsinkaan mitään järkevää vastinetta siihen kuluvaan aikaan nähden. Ostotilanteessa analysoin yritystä, mutta kun olen ostopäätöksen tehnyt niin yritys oletettavasti pyörii, vaikka en sitä juuri seuraakaan. Salkussani on paljon osakkeita enkä todellakaan selaile kaikkien (=yhdenkään) tulosraportteja ja osavuosikatsauksia. Minulla on muutakin tekemistä. Vaikka olisikin kärppänä paikalla lukemassa kaikki uusimmat uutiset, niiden vaikutus on jo realisoitunut pörssikurssiin ennen kuin ehtii sormeaan liikauttaa. Toiminta olisi siis joka tapauksessa reaktiivista. Jos julki tulleen tiedon perusteella aikoo osakkeen myydä tai ostaa sitä lisää, sen ehtii tehdä ihan hyvin seuraavanakin päivänä – tai sitä seuraavana. Oma tapani onkin se, että pyrin vilkaisemaan salkkuuni päivittäin tai lähes päivittäin. Jos jollain osakkeella on prosenteissa kaksinumeroisia tai lähes kaksinumeroisia miinus- tai plus-lukemia taulussa, niin pyrin selvittämään, mistä kurssireaktio johtuu. Jos syytä on, myydä tai ostaa ehtii yön yli asiaa harkittuaan.

Oma vinkkini olisi tämä: osta ja istu sen jälkeen käsiesi päällä – kyllä se myyntinappi toimii, vaikka sitä ei koko ajan testailekaan.

(PS. Edellä mainittukin voi olla huono vinkki epäonniselle sijoittajalle.)

3 vastausta artikkeliin “Huonoja ohjeita epäonniselle sijoittajalle”

  1. Kirjoittaja vastaili palstalla ihan hyvin joihinkin kommentteihin ja nosti siinä minusta hyvän asian esiin jota harvoin muistetaan tai josta edes ollaan kiinnostuneita: tekninen analyysi. Jos haluaa välttyä putoavan puukon ongelmalta on TA tähän tehokas menetelmä. TA:n avulla myös stoploss on aivan järkevä käyttää koska sillä saadaan määriteltyä tuktiaso jonka alapuolella lasku jatkuu. Kirjoittaja oli tehnyt tappiota esim. H&M: n osakkeella. Eikä mikään ihme teknisen analyysin näkökulmasta. Esimerkiksi MACD indikaattori HM:n kuukausikuvaajassa tippui miinukselle juuri silloin kun hän teki kaupat. MACD-indikaattori tuotti siis myyntisignaalin ja kirjoittaja paineli ostamaan. Ostosignaalia HM:n kohdalla MACD ei ole tuottanut vieläkään eli MACD on edelleen kuukausinäkymässä negatiivinen. MACDin ”ongelma” on tietenkin se että se voi antaa myös turhia signaaleja, jolloin tulee tehtyä turhia myyntejä ja ostoja. Näistä koituvat tappiot ovat kooltaan kuitenkin murto-osia kirjoittajan tappioista. Oikeastaan hän HM:n osaketta juuri stoploss-tason puhjettua alaspäin.

    1. Kiitos näkökulmasta! En ole tekniseen analyysiin juuri perehtynyt, mutta täytyy myöntää, että suhtaudun hieman epäileväisesti osto- ja myyntipäätösten tekemiseen kurssikäyrän perusteella. Sijoittaminen on tunnestusti kuitenkin pitkälti psykologiaa, joten miksipä ei myös teknisellä analyysilla voisi markkinoilla pärjätä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *