Sijoittaminen osinko-osakkeisiin

Olen valinnut strategiakseni sijoittaa vaivalla säästetyt rahavarani osinkoa, ja mielellään kasvavaa sellaista, maksaviin yrityksiin. Tämä strategia sopii minulle paristakin syystä, joita avaan hieman tässä tekstissä.

Ensinnäkin minulle tärkeä pointti, eritoten laskumarkkinan yllättäessä – Kasvavaa osinkoa maksavia osakkeita on helppo omistaa ja ostaa kun kerrytät säästöjäsi

Miksi?

Vastaus on yksinkertainen. Tavoittelen sijoittamisella osakesalkkua, jonka tuotto kattaa kustannukseni. Tarkemmin sanottuna salkkua, jonka ulos maksamat osingot kattavat kaikki elinkustannukseni. Salkun koolla ei itsessään ole merkitystä. Ainoastaan sillä, että se tuottaa riittävästi kassavirtaa. Kun tämän sisäistää, laskumarkkinassa kyykkäävän salkun arvon ei pitäisi ahdistaa – ainakaan teoriassa. Alenevat kurssithan ainoastaan antavat mahdollisuuden ostaa jo muutenkin loppuelämäksesi hankkimiasi osakkeita entistä alempaan hintaan. Sehän on erinomainen diili, sillä oletettavasti ainakin osa kasvavaa osinkoa maksavista laatuyrityksistä pystyy kasvattamaan osinkoaan myös laskumarkkinassa. Tästä on osoituksena koko osinkoaristokraattien lista, eli yritykset jotka ovat nostaneet osinkoaan vähintään 25 vuoden ajan. Tuohon ajanjaksoon on osunut jo pari suurempaakin pörssiromahdusta. Lisäksi säästämisvaiheessa osinkotulosi kasvavat kuukaudesta ja vuodesta toiseen – vaikka salkun markkina-arvo laskisikin. Tällä on erittäin motivoiva vaikutus säästämiseen.

Toinen oletus, jonka voi suhteellisen turvallisesti tehdä on se, että osinkoa kasvattavia yrityksiä sisältävän hajautetun salkun osinkotuoton vuosittainen kasvu vastaa osapuilleen inflaatiota. Tällöin inflaatiota ei tarvitse erikseen huomioida kun arvioidaan taloudelliseen riippumattomuuteen riittäviä osinkotuloja. Jos osinkojen kasvu sattuisi olemaan jopa inflaatiota nopeampaa, niin sehän on pelkkää bonusta.

Toinen pointti liittyy käytännössä suoraan edellä mainittuun osinko-osakkeiden ominaisuuteen ja epävakaisiin pörssimarkkinoihin – Kasvavaa osinkoa maksavia yrityksiä on helppo omistaa kun elät säästöilläsi.

Siinä missä ensimmäinen pointti on tärkeä ajanjaksolla, jossa sijoitusvarallisuutta vasta kerrytetään, toinen pointti on oleellinen kun taloudellinen riippumattomuus on jo saavutettu. Osinko-osakkeiden ohella toinen tyypillinen strategia taloudellisen riippumattomuuden tavoittelemiseen on säästöjen sijoittaminen indeksi(osuus)rahastoihin. Tarkemmin rahastojen kasvuosuuksiin, jotka eivät maksa osinkoja ulos vaan sijoittavat ne automaattisesti uudestaan. Tämäkin on erittäin hyvä strategia ja sillä vältetään osinkojen maksamisesta koituvia veroseuraamuksia säästöjen kerryttämisvaiheessa. Pääoman kerryttäminen on siis nopeampaa ja tämä on iso plussa. Kasvuosuuksiin liittyy kuitenkin eräs heikkous silloin kun taloudellinen riippumattomuus eli ennalta tavoitteeksi asetettu salkun koko on saavutettu ja tuotoilla aletaan kattamaan elinkustannuksia. Tyypillisesti indeksisijoittajat seuraavat 4 % sääntöä eli tavoittelevat pääomaa, josta ensimmäisenä säästöillä elämisen vuonna voi nostaa mainitun prosentin pääomasta. Euroissa saman suuruinen summa (inflaatiokorjattuna) nostetaan myös seuraavina vuosina. Teoriassa 4 % säännöllä pääoman ei pitäisi loppua koskaan kesken, mutta jos pitkäkestoinen pörssiromahdus tapahtuu juuri sinä vuonna kun päätät jäädä varhaiselle eläkkeelle, olo voi tuntua hetkellisesti epämukavalta salkun kutistuessa.

Näistä syistä olen päätynyt sijoittamaan pääasiassa osinkoaan kasvattaviin yhtiöihin. Tämä ei missään nimessä ole ainoa tai välttämättä edes paras strategia taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen, mutta se tuntuu toimivan ja sopii minulle!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *